Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Väinölän Pelle Peloton tuo ultrajuoksun kotimaisemiin – 80 kilometriä lyhytaaltoaseman ja vähän hulluudenkin kunniaksi, kestävätkö jalat, kestääkö kantti, kestääkö vatsa – siitä voi ottaa selvää 50 pururatakierroksen aikana

Haaveita kohti on mentävä juoksujalkaa. Pelkoja kohti taas on mukavinta edetä kotinurkilla. Juha Souko Porin Väinölästä on oman tiensä tarpoja, joka ei odota toisten rakentavan hänelle elämyksiä. Hän tekee ne itse. Siksi mies juoksee syyskuussa oman ensimmäisen 80 kilometrin ultrajuoksunsa kotinurkilla, itse järjestämässään juoksutapahtumassa, joka on kunnianosoitus 80-vuotiaalle Väinölän lyhytaaltoasemalle ja jossa ajanottolaitteistokin on itse valmistettu. – Olen haaveillut aina ensimmäisestä maratonistani alkaen ultrajuoksusta, hän sanoo. Se kuvannee miehen määrätietoisuutta. Nimittäin ensimmäiset juoksulenkit tehtiin vuonna 2014. Ne olivat työmatkoja kotoa parin kilometrin päässä sijaitsevalle Outokummun alueelle, ja muutama kuukausi kului, että neljä kilometriä sujui moitteettomasti. Vuosi harjoittelun alusta ohjelmaan tuli Yyterissä puolimaraton. Nyt takana on kahdeksan kokonaista maratonia. Tämän kesän Forssan Suvi-illan saaliina on kaksikin ennätystä. Ensimmäinen ennätys on aika, joka on kolme tuntia ja 18 minuuttia. – Se oli myös ensimmäinen maratonini, jossa en joutunut jalkakramppien vuoksi kävelemään. Kaikki olen kuitenkin mennyt loppuun saakka. Olen kävellyt vaikka 10 kilometriä, mutta maalilinjan yli hölkännyt, hän korostaa. Siinä mielessä Souko on ottamassa melkoista harppausta juoksu-urallaan. – Ultrajuoksut ovat yleensä pohjoisessa ja ne ovat polkujuoksuja. Halusin tarjota muillekin rajojaan kokeilemaan halukkaille mahdollisuuden kokeilla niitä lähellä ja paikassa, jossa on helppo keskeyttää tarvittaessa matkan tuntuessa ylivoimaiselta. Monen ultrajuoksun luonteeseen nimittäin kuuluu, että reitiltä ei ole helppoa exit-paikkaa. Lopullisen seinän tultua vastaan on kyettävä itse vielä kävelemään lähimpään huoltopaikkaan, jonne saattaa olla kymmeniä kilometrejä matkaa. Pitkälle ei tarvitse siis kalliilla rahalla lähteä mokailemaan, jos niikseen tulee. Nyt on siis mahdollista kokeilla Soukon sanoin kotinurkissa ”kestääkö jalat, pää ja vatta”. Täysin kylmiltään Souko ei tapahtumaa lähde yksin suunnittelemaan. Miehen kehittämä ajanottolaitteisto on ollut käytössä jo esimerkiksi Porin Tarmon kisoissa ja Porin Kuntoilijoiden Jazz-hölkässä. – Kuntoilijat ovat luvanneet hankkia tapahtuman palkinnot, Souko sanoo hyvillään ja kiittelee myös Karhu Futista, joka luovuttaa Väinölän pururadan yhteydessä olevat huoltorakennukset tapahtuman käyttöön. Henkilökohtaisesti omaa juoksua ajatellen Soukolle on apua kaverin kokemuksista. Niin ikään porilainen Marko Paakkola on juossut jo useita ultrajuoksuja pohjoisen poluilla. –Vain viimeisimmän jätin kesken. Piti juosta Karhunkierroksella kaksi kierrosta eli 166 kilometriä, mutta jätin puoliväliin, Paakkola sanoo. Hän muistuttaakin, että järki on oltava mukana. Pohjoisen tiettömillä taipaleilla ei sovi vetää itseään piippuun. Siksi 50 kierrosta pururataa on helppo keino aloittaa ultrajuoksu-ura. Keskeyttäminen on helppoa. –Ensimmäisen Karhunkierrokseni kun juoksin, vannoin, etten enää koskaan juokse pitkää matkaa. Juha ei vielä tiedä tulevasta, hän hymyilee. Ultra koukuttaa. Paakkola muistuttaa , että Väinölän pururata on siinäkin mielessä hyvä ultrajuoksupaikka, että juoksijan ei tarvitse kuljettaa mukanaan ravintoa eikä vettä, kun huoltopiste tulee eteen aina 1600 metrin välein. Paakkolan repussa poluilla on yleensä myös pelastautumisvaatekerta. Hän levittää Soukon puutarhapöydälle melkoisen määrän syötävää, jota on nautittava juoksun aikana puolen tunnin välein. Energiapatukoiden ja geelipussien joukossa on myös suola- ja särkytabletteja. –Syömisessä olisi myös hyvä muistaa ottaa mukaan mahdollisimman monia makuja, ettei energian nauttiminen alkaisi tökkiä, Paakkola muistuttaa. Miehet puhuvat maratonin 30 kilometrin seinästä, johon joskus törmää. Paakkola muistuttaa, että varsin tasaisella Väinölän tantereella saattaa pieniä nousuja sisältävä taival muuttua hyvinkin vuoristoiseksi 50 kilometrin kohdalla. Helpottava tekijä lienee sekin, että juoksijan ei tarvitse huolehtia kierrosten laskemisesta. Väinölän Pelle Peloton on nimittäin kehittänyt ajanottolaitteen, joka laskee juostut kierrokset juoksijan ja toimitsijan puolesta. Tämän lisäksi se arvioi käytetyn ajan perusteella loppuajan ja lopullisen sijoituksen. – Siru kiinnitetään juoksijan rinnassa olevaan osallistujalappuun ja se on taas uudelleen käytettävissä, Souko esittelee. Hän intoutuu pohtimaan mailien ja kilometrien suhdetta. Mailihan on 1609 metriä ja pururadan mitta 1600 metriä, jonka Souko tarkistaa vaijerimittauksella. Puolen sataa kierrosta jää siis 450 metriä vajaaksi 50 mailista. Täytepätkä juostaan alussa kiertäen radioasema. Luku 80 on Soukon mukaan tapahtumalle ja Väinölälle tärkeä. Radioaseman 80 vuotta kaipaa hänen mielestään huomiota ja hieno alue tapahtumia. Alun perinhän asema rakennettiin olympialaisia varten. – Olisi upeaa tehdä viimeinen kierros radioaseman kautta tai peräti järjestää maali sinne. Kunpa saisin radioaseman kulttuuritoimijat mukaan ja vaikka patsaspuiston valaistuksi tuona iltana. Tehtäisiin jotakin yhdessä, mies suunnittelee. Tarkoitus on tehdä juoksutapahtumasta jokavuotinen. –Kunnon kohetessa vuosittain voitaisiin juosta 20 vuoden kuluttua jo sadan kilometrin ultra, hän uskoo. Radioaseman Ultra 28.9.2019 klo 09-21, Porissa Itä-Porin Kuntoradalla. Jos matka tuntuu yksin liian pitkältä, kokoa 2-5 jäsenen joukkue, jossa jokainen juoksee vähintään kymmenen kierrosta yhtäjaksoisesti. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.spiidi.net Uutista korjattu 28.7.2019 klo 20.17: Otsikossa puhuttiin aiemmin 80 mailista, kun tarkoitettin 80 kilometriä. Ultrajuoksuksi kutsutaan kaikkia maratoneja pidempiä juoksuja Vaikeinta juoksussa on lähtöviivalle pääseminen Vaatii tahtoa itsekuria, päättäväisyyttä ja pientä hulluutta Antaa vahvistusta keholle ja mielelle, parantaa kestävyyttä ja vähentää stressiä Ultrat helpompia kuin maratonit, koska osa matkasta myös kävellään. Harjoitellessasi siis kävele aina välillä. Hyvä olisi kokeilla ensimmäisellä ultralla 20 minuuttia juoksua ja viisi kävelyä. Vauhdin hitaudesta johtuen ultrajuoksu saattaa olla hyvinkin yhteisöllinen tapahtuma. Ehdit vaihtamaan elämäntarinasi useammankin henkilön kanssa. Kanssakilpailijoita myös tsempataan ja autetaan heikoilla hetkillä. Huolehdi energiatarpeestasi. Energia ei lopu ensin lihaksista vaan verensokerin laskeminen aiheuttaa heikentynyttä aivotoimintaa. Tämän vuoksi kerro huoltajalle ravintotarpeestasi etukäteen, koska oma päätöksentekokyky saattaa matkan varrella heikentyä. Tankkaa puolen tunnin välein, ja kysy kokeneilta juoksijoilta tankkaukseen soveltuvista tuotteista etukäteen. Heikot hetket tulevat ja menevät. Pidä tavoitteena maaliin pääsyä.