Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Valittiinko Katri Kulmuni sittenkin vain uhrilampaaksi

Se ei vain nouse. Nimittäin keskustapuolueen kannatus. Lauantaina julkaistu Helsingin Sanomien gallup osoitti 11,1 prosenttia. Se on sellainen luku, että keskustapoliitikkojen silmissä paistaa lohduttomuus. Hallitusneuvotteluissa keskusta sai ohjelmaan paljon asioita, joita puolue pitää tärkeinä. Ongelma on vain siinä, että äänestäjät eivät näytä pitävän niitä samoja asioita tärkeinä. Jos keskustan viestinnästä ottaa jotain tolkkua, niin puolueen kärkitavoite on maakuntahallinnon luominen. Viimeistään eduskuntavaalit todistivat, että se ei kiihota massoja. Jokainen voi arvailla miksi. Maakuntaa luodaan ennen kaikkea piiri- ja paikallistason keskusta-aktiivien riemuksi. Se voi olla järkevä strategia. Näiden aktiivien tekemällä jalkatyöllä keskusta on aikaisemminkin voittanut vaaleja ja ylipäänsä pysynyt hengissä. Millään muulla puolueella ei ole niin laajaa turvaverkkoa kuin kepulla. Keskustan kentällä pohdittiin jo ennen Katri Kulmunin valintaa, että seuraava puheenjohtaja pitää ehkä uhrata kansanliikkeen alttarilla. Profetia näyttää gallup gallupilta todennäköisemmältä. Hesarin haastattelussa puhui epätietoisen oloinen Kulmuni. ”Voi olla, ettei keskusta nouse tästä”, hän sanoi ääneen. Se on puolueen puheenjohtajalta lannistava lausunto. Kulmunin puheista paistoi läpi, että hän ei tiedä, mikä on se tuote, mitä keskusta myy äänestäjille. Puolue on ideologinen kysymysmerkki, jonka pitäisi keksiä tarkoituksensa uusiksi. Kylmän sodan jälkeisessä Suomessa pitää olla muutakin kuin naapurin pelote ja yleiset syyt. Voi olla, että keskustan kannattaa kitkuttaa hallitusohjelma maaliin, vaikka kannatus laahaisi. Hallituskumppaneilta ei kannata odottaa liikaa apuja. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) kaato on jäänyt hiertämään kavereita. Seuraavalla kaudella tuore puheenjohtaja voi hakea uutta vauhtia oppositiosta. Siellä selviää hengissä, kunhan vain vastustaa hallitusta. Sen on todistanut jokainen puolue. Keskustan kuihtuminen olisi toteutuessaan merkittävämpää kuin perussuomalaisten kasvu. Populisteja on tullut ja mennyt – oikealta ja vasemmalta. Maalaisliitto-keskusta on ollut koko itsenäisyyden ajan ja vähän pidempäänkin. Heikompi keskusta tarkoittaisi piirun verran oikeistolaisempaa Suomea. Siinä ei välttämättä ole mitään hyvää tai pahaa, jos kansalaiset näin haluavat. Asia kannattaa silti tiedostaa. Maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien yhteistyö on vuosikymmenten saatossa mahdollistanut muun muassa kansaneläkkeet, julkisen terveydenhuollon ja peruskoulun. Poliittisen vasemmiston voima ei olisi yksin riittänyt hyvinvointivaltion luomiseen, eikä riitä jatkossakaan. Punamultayhteistyön viimeisistä saavutuksista alkaa vain olla aikaa. Siksi nykyisellä hallituksella on kova paine onnistua. Rehellisyyden nimissä on silti sanottava, että minkään muunkaan värisellä yhteistyöllä ei ole viime vuosina saatu merkittäviä uudistuksia maaliin.