Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Fingrid: Tuulivoimarakentamista pitäisi ohjata Perämereltä myös muualle Suomeen

Tuulivoimarakentamista pitäisi saada hajautettua liian keskittämisen sijaan, ja tarvittaessa valtion ohjauksella, katsoo kantaverkkoyhtiö Fingrid. Erityisesti voimaloita olisi sen mukaan rakennettava Keski- ja Itä-Suomen suunnille, kun tällä hetkellä lähes kaikki näyttää keskittyvän länsirannikolle ja varsinkin Perämerelle. Vaarana on, ettei sähköverkko pysy tahdissa mukana. – Jos keskittyminen jatkuu, saattaa verkosta hyvinkin tulla pian pullonkaula, sanoo Fingridin verkkosuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo . Myös huoltovarmuus kärsii Jyrinsalo korostaa, että kantaverkkoyhtiö on luonnollisesti valmis kehittämään verkkoa todellisen tarpeen mukaan. Käytännön toteutus voi kuitenkin osoittautua ongelmaksi. Tuulivoimakapasiteettia on ennakoitu rakennettavan lähivuosina jopa tuhat megawattia vuodessa, mikä vaatii yhden 400 kilovoltin kantaverkkojohdon. – Kehitys tarkoittaisi yhtä uutta johtoa per vuosi, mikäli lisätuotanto keskittyy alueille, joista se pitää myös siirtää ulos Ison kantaverkkolinjan luvitus ja rakentaminen on kuitenkin lähes vuosikymmenen mittainen hanke. Niinpä tarvittavia siirtoyhteyksiä ei välttämättä ehditä rakentaa riittävän nopeasti. – Tämä syö kannattavuutta tuulivoimainvestoinneilta, kun niiden tuottamaa sähköä ei yllättäen saadakaan hyödynnettyä täysimittaisesti. Seurauksista kärsivät paitsi tuulivoimayhtiöt, niin sähkömarkkinoille aiheutuvien häiriöiden ja huoltovarmuusriskien kautta myös koko sähköä käyttävä yhteiskunta. – Uhkana tietysti on myös se, että koko sähköjärjestelmän hallinnan kulut paisuvat suuriksi. Hajauttamisen hyödyksi Jyrinsalo mainitsee tuulesta aiheutuvien vaihtelujen tasaantumisen sekä syrjäseutujen kuntatalouden ja työllisyyden. Vain neljä linjaa etelään Kantaverkko jakautuu pohjois- ja eteläosaan Kokkola–Iisalmi-linjaa pitkin. Etenkin uudet voimalahankkeet ovat painottumasta vahvasti kantaverkon pohjoiseen puoliskoon. – Vaikka tuulivoima on perusluonteeltaan hajautunutta tuotantoa, näyttää nyt vahvasti siltä, että lähes kaikki tuulivoima on keskittymässä länsirannikolle ja etenkin sen pohjoisempiin osiin, Jyrinsalo huomauttaa. Kantaverkon eteläosaan sähkö virtaa vain neljää 400 kilovoltin voimajohtoyhteyttä pitkin. Lännen Media kirjoitti pohjoisen ja etelän välisestä pullonkaulasta viime syksynä. Vielä tuolloin Fingrid ei tuonut julki toivettaan tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta. Nyt se sen sijaan toivoo sitä ääneen. "Syntyykö yhteiskunnan kannalta hyvä ratkaisuja?" Fingrid kannattaa Jyrinsalon mukaan sähköntuotannon markkinaehtoista rakentamista "ilman muuta". Kuntakohtainen päätöksenteko saattaa hänen mukaansa kuitenkin aiheuttaa vinoumia kokonaisuuteen. Osa kaavoitusmonopolin omaavista kunnista houkuttelee tuulivoimaa alueelleen kaikin keinoin, osa vastustaa viimeiseen asti. – Syntyykö yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja, kun kaikki perustuu vähän kerrallaan tehtävään osaoptimointiin? Jyrinsalo pohtii. – Hyvin hajautunut ja kuntakohtainen päätöksenteko voi johtaa siihen, että läheskään koko Suomen tuulivoimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä tilanteessa, jossa lämmityksen ja teollisuuden muuttaminen hiilivapaaksi tarvitsisi lähivuosina hyvin paljon uutta ja puhdasta sähköä. Kantaverkkoyhtiö toivoo, että rakentamista ohjattaisiin nykyistä keskitetymmin esimerkiksi maakunnan tai koko maan tasolla, ja työhön tulisi asettaa jonkinlainen asiamies. Kevyimmillään voisi riittää kokonaiskuvan seuraaminen ja kokemusten vaihto, mutta tarvittaessa tulisi Jyrinsalon mielestä selvittää myös muutoksia lainsäädäntöön. – Mutta tietenkin hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Tuulivoimayhdistys: Jarruna on Puolustusvoimien linja Alan yrityksiä edustavassa Suomen Tuulivoimayhdistyksessä siirtoverkon pullonkaulat ja niiden riski on noteerattu uusien voimalahankkeiden rajoittajana. – Kaikkien potentiaalisten hankealueiden lähellä sähköä ei välttämättä saada järkevästi sähköverkkoon, vahvistaa yhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen . Hän huomauttaa, että nykyiset korkeat tuulivoimalat mahdollistaisivat entistä paremmin sähköntuotannon myös sisämaassa. Yrityksillä olisi hänen mukaansa tähän myös kiinnostusta. Jarruna ei kuitenkaan nähdä niinkään kuntien linjauksia, vaan Puolustusvoimat. – Sen kanta estää rakentamisen suurissa osissa maan kaakkois- ja itäosia, Mikkonen sanoo. Linjaus perustuu tutkajärjestelmille aiheutuviin haittoihin. Määräysten sijaan mahdollisuudet avoimiksi Edunvalvontajärjestö toivoo, että asiaan löytyisi ratkaisu, joka mahdollistaisi tuulivoimarakentamisen eri puolille maata. – Tuulivoimatoimijat ovat kiinnostuneita kehittämään hankkeita myös niille alueille, joilla se ei tällä hetkellä ole mahdollista puolustusvoimien linjausten vuoksi, Mikkonen sanoo. Tähän yhdistys vetäisi myös valtion puuttumisen rajan. Määräysten sijaan se toivoo mahdollistamista. – Paikallinen hyväksyntä on keskeistä tuulivoimahankkeen onnistumiselle, joten vastentahtoisessa kunnassa toimiminen ei ole houkuttelevaa tuulivoimatoimijallekaan.