Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Korkeakoulujen huutoon vastattiin - ensi vuonna rahaa sittenkin 60 miljoonaa euroa

Korkeakouluväki voi huokaista helpotuksesta. Tiistai-iltana päättyneessä budjettiriihessä päästiin sopuun kovaa kritiikkiä herättäneistä koulutusrahoista. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoo Lännen Medialle, että tällä kertaa hallitus halusi tehdä arvovalinnan, joka suosii korkeakouluja. Korkeakoulutus on saamassa ensi vuodelle 60 miljoonan euron lisäyksen perusrahoitukseen, aivan kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) budjettiesityksen linjaus oli aiemmin syyskesällä, että yliopistoille ja ammattikorkeakouluille budjetoidaan ensi vuodeksi yhteensä vain 15 miljoonaa euroa. Kyse olisi ollut varojen jaksottamisesta. Tästä jaksottamisesta nousi äläkkä. Korkeakoulut sekä osa ministereistä katsoi, että koko potti pitäisi sisältyä kokonaisuudessaan jo ensi vuoden budjettiin. Eripuraa asiasta oli myös keskustan sisällä. Tuore tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ( kesk.) lähti siitä, että koko potti on löydyttävä jo ensi vuodelle. Paineita puretaan Hallitusohjelmaan on kirjattu korotuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ohjelman mukaan yliopistojen pysyvää perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt näin myös tapahtuu. Kurvisen mukaan rahojen kaiveluun meni oma aikansa, mutta korkeakoulujen huutoon pystyttiin vastaamaan ja niihin paineisiin, joita korkeakouluille on syntynyt parin viimeisen vaalikauden aikana, kun ne ovat joutuneet käymään läpi säästölistaa. Nopeatahtinen riihi – Totta kai pientä vääntöä on joka riihessä, mutta mielestäni riihessä oli nopean tahdin lisäksi tiettyä rauhallisuutta. Sanoisin, että punamulta näytti voimansa, Kurvinen tuumii. Lisärahoituksen lisäksi korkeakouluille on tulossa indeksitarkastuksia, joiden suuruus selviää myöhemmin. Budjettiesitys huomioi myös ammatillista ja lukiokoulutusta. – Korkeakouluopiskelijat saavat hyvän potin siinäkin mielessä, että opintotukeen on tulossa huoltajakorotus. Raha on tarpeen Tieteentekijöiden liitossa uutisia riihestä odotettiin malttamattomana. – Hienoa, että hallitus uskoo korkean osaamisen ja tutkimuksen tuovan maallemme menestystä. Raha on todella tarpeen, kun koulutamme tulevaisuuden tekijöitä, mutta lisäksi lisärahoitus on osoitus luottamuksesta, tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola kertoi kuultuaan uutisen. Lisäsatsaukset ovat tervetulleita, sillä viime vuosina korkeakoulut ovat joutuneet säästöohjelmien kohteeksi, jolloin kulukuri on ollut kova. – Yliopistojen tilinpäätökset ovat olleet karuja. Määräaikaisia sopimuksia ei ole uusittu. Kun joku henkilöstöstä jää eläkkeelle, niin hänen tilalleen ei ole otettu uutta. Peltola kertoo panostuksen olevan tärkeää, ei vain yliopiston henkilökunnan, vaan myös 300 000 opiskelijan ja suomalaisen yhteiskunnan takia korkeakoulutuksen tilaan. – Yliopistot tuovat alueellisesti osaamista ja vetovoimaisuutta. Jo nyt meillä on osaamisvajetta. Yhteiskunta kaipaa osaajia. Kaikki asteet huomioitu Kaiken kaikkiaan hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen ensi vuonna 256 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille. Hallitus käynnistää hankkeen, jolla edistetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Edelleen tavoite on vähentää lasten oppimistulosten ja hyvinvoinnin eriarvoistumista. Ryhmät pienenevät Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään ensi elokuusta lähtien. Uudistuksen myötä varhaiskasvatuksen suhdeluku paranee yli 3-vuotiailla yhden suhde seitsemään. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan. Harrastuksiin varoja Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivien yhteydessä ehdotetaan viiden miljoonan euron rahoitusta. Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia.