Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Ulosottomies vei velkaantuneen isän vaivalla säästämät tuet tililtä: ”Kuin mailalla olisi lyöty”

Kuin olisi lyöty mailalla päähän. Näin kertoo Matti (nimi muutettu) tunteneensa, kun hänelle selvisi, että ulosottomies oli käynyt hänen tilillään. Matti on ollut taloudellisissa vaikeuksissa pitkään. Velkaa on kertynyt noin 25 vuoden ajan. Suuri osa siitä on muodostunut neljän lapsen elatusmaksuista, joita Matti ei ole kyennyt maksamaan. Matilla on yhteensä viisi lasta, joista nuorin asuu isänsä kanssa. Läheisiään suojellakseen Matti ei esiinny jutussa omalla nimellään. Matti on ollut työttömänä noin neljä vuotta. Hänen tulonsa koostuvat kokonaisuudessaan tuista: työttömyystuesta, asumistuesta, elatustuesta ja lapsilisästä. Hän saa niitä yhteensä hieman alle 1 300 euroa kuukaudessa. Näistä rahoista Matti on jättänyt säästöön vähän kerrallaan noin puolentoista vuoden ajan. – Olen kerännyt rahaa, jotta pääsisimme joskus asumaan johonkin muualle. Pojalle oli tarkoitus saada talvea varten uudet luistimet. Myös minun hampaani pitäisi saada kuntoon. Marraskuun alussa Matin tilillä oli hetkellisesti yli 2 000 euroa. Säästöjen lisäksi tilille oli tullut tukia. Matti oli saanut esimerkiksi asumistuen, muttei ollut vielä ehtinyt maksaa vuokraa. Marraskuun toisella viikolla Matti sai ilmoituksen, jonka mukaan tililtä oli marraskuun 3. päivänä ulosmitattu runsaat 800 euroa. Tieto siitä, että ulosottomies pääsee käsiksi velallisen tileihin, tuli Matille täydellisenä yllätyksenä. Erityisesti häntä riepoo se, että ulosmitatut rahat olivat Kelan hänelle maksamia tukia. – Voiko köyhällä olla mitään vai onko se niin, että kun pää vähän nousee, siihen lyödään heti lekalla? Valtakunnanvouti Juhani Toukola vahvistaa, että ulosottomiehellä on oikeus kaikkeen sivullisilla olevaan tietoon, joka koskee velallisen taloudellisia oloja. Aiemmin pankkisalaisuus esti tilitietojen saamisen, mutta 1990-luvulla alkaneessa ulosottoa koskevan lainsäädännön uudistuksessa tiedonsaantioikeuksia laajennettiin. Toukola ei kommentoi yksittäistapausta, mutta avaa asiaa yleisellä tasolla. Ulosottoviranomainen saa velallisen tilitiedot tiedustelemalla niitä joka kerta erikseen. Velalliselle ei tarvitse ilmoittaa seuraamisesta ollenkaan. Ulosmittauksesta taas ilmoitetaan jälkikäteen. – Ennakkoilmoittaminen saattaisi tehdä toimenpiteen tyhjäksi. Jos velalliselle ilmoitetaan, että tyhjennämme tilin viikon päästä, voi olla, että se tyhjenee jotenkin muuten jo sitä ennen. Kun velallinen on saanut vireilletuloilmoituksen ulosotosta eikä ole siitä huolimatta maksanut velkaansa, ulosmittauksen saa toimittaa. Se voi tapahtua pitkänkin ajan päästä vireilletuloilmoituksesta, jos tilillä ei aiemmin ole ollut ulosmitattavaa. Sosiaaliavustukset , kuten kaikki Matin saamat tuet, ovat lähtökohtaisesti ulosmittauskiellossa. Kun kysymys on toistuvaissuorituksista – joita Matin saamat tuet niin ikään ovat – kielto kuitenkin koskee vain jäljellä olevaa maksukautta. Toisin sanoen jos tukea ei käytä kokonaan siinä kuussa, jolta sitä on maksettu, säästyneen tuen saa ulosmitata. Rovaniemen hovioikeus teki vuonna 2012 asiaa koskevan ratkaisun. Siinä todetaan myös, että toistuvaissuoritukset ovat ulosmittauskiellossa vain siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Siten ulosmittauskielto koskisi esimerkiksi kuun alussa maksetusta 200 euron asumistuesta kuun puolivälissä enää 100:aa euroa. Toukola kuitenkin arvelee, että tapaukset, joissa ulosmitattaisiin samassa kuussa maksettuja tukia, ovat käytännössä harvinaisia. Sen sijaan se, että ulosottovelallinen ei voi säästää saamistaan tuista, on tosiasia. – Tuki on tarkoitettu elämiseen, ja se on suojattu vain siltä ajalta, mille sitä maksetaan. Kun ulosmitataan rahavaroja tililtä, velalliselle on jätettävä laissa määritelty suojaosuus puolitoistakertaisena. Matin tapauksessa summa on hieman alle 1 400 euroa, ja se tilille myös oli jätetty. Ulosoton jälkeen Matti on ollut yhteydessä sosiaalitoimistoon. Sieltä kehotettiin hakemaan toimeentulotukea. Periaate tuntuu Matista kuitenkin väärältä. – Ei minusta ole oikein, että ulosottomies ottaa tuet pois ja sitten ne pitäisi hakea sosiaalitoimistosta uudelleen. Tämä minua riepoo pahiten. Jos asiat ovat huonosti, eikö tosiaan missään saa olla mitään varaa olemassa? Toukola sanoo ymmärtävänsä sen, että tukien ulosmittaaminen johtaa helposti saman rahan hakemiseen toista kautta. – Toisaalta taas se, että velkoja ei voisi periä ulosottoteitse sen takia, että rahoille olisi muutakin käyttöä, olisi ongelmallista. Toukola korostaa, että kysymyksessä on lainsäätäjän määrittelemä menettelytapa. – Ulosottoviranomaisilla ei ole asiassa harkintavaltaa. Tässä toteutetaan velkojien oikeuksia ja toimitaan lainsäädännön mukaan, hän sanoo.