Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Putkiremontti venähti viikoilla, kun hallitus myönsi lisäaikaa urakoitsijalle – Kuka korvaa myöhästymisen?

Helsinkiläisessä kerrostaloyhtiössä putkiremontti on viivästynyt useita viikkoja muun muassa ilmi tulleiden yllätysten ja urakoitsijan tekemien virheasennusten takia. Taloyhtiön hallitus ja remontin projektipäällikkö ovat myöntäneet toistuvasti lisätyöaikaa urakoitsijalle. Remontin aikana havaittiin esimerkiksi, että osalla huoneistoista oli yhteinen hormi. Lisäksi kylpyhuoneessa oli tehty virheellisiä asennuksia. Onko taloyhtiön johdolla oikeutta myöntää urakoitsijalle lisäaikaa remonttiin? Entä kuka on korvausvastuussa siitä, että remontti valmistuu myöhässä? Kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Annika Luhtanen sanoo, että urakoitsijan tekemä virhe ja sen korjaamiseen kuluva aika eivät oikeuta urakoitsijaa saamaan lisäaikaa remontille. Taloyhtiöiden putkiremonteissa noudatetaan pääsääntöisesti rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Ehtojen mukaan työn tilaaja eli esimerkiksi taloyhtiö on sen sijaan oikeutettu saamaan urakoitsijalta viivästyssakkoa jokaiselta työpäivältä, jonka urakka myöhästyy urakkasopimuksessa sovituista ajankohdista. Poikkeuksia kuitenkin on: tietyt tilanteet oikeuttavat urakka-ajan pidentämiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilaajasta tai tämän sopimuskumppanista aiheutunut viivästyminen, siis vaikkapa tilaajan suunnitteluvirhe. Lisäksi urakoitsijalla voi olla oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan ylivoimaisen esteen sattuessa. Luhtasen mukaan syynä urakan valmistumiselle myöhässä tulee tällöin olla jokin poikkeuksellinen olosuhde, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia urakan suorittamiseen. ”Näitä voivat olla esimerkiksi työsuoritusta estävä lakko tai poikkeukselliset sääolosuhteet. Oikeus urakka-ajan pidentämiseen edellyttää kuitenkin sitä, että urakoitsija on ilmoittanut pidennystarpeesta tilaajalle oikea-aikaisesti.” Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on edistettävä yhtiön etua ja toimittava huolellisesti. Jos yhtiön johto ei toimi näin, se saattaa joutua vahingonkorvausvastuuseen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenet ja isännöitsijä ovat velvollisia korvaamaan tehtävässään tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvausvastuun toteutuminen kuitenkin lähtökohtaisesti edellyttää näyttöä. Luhtasen mukaan myös projektipäällikön tulisi osoittaa toimineen huolimattomasti. ”Johdon huolimattomuuden osoittamiseksi ja korvausvastuun syntymiseksi tulisi siis osoittaa syy-yhteys eli se, että juuri johdon huolimattomuuden vuoksi yhtiölle tai osakkaalle on aiheutunut vahinkoa.” Luhtasen mukaan vahingon ja syy-yhteyden näyttäminen saattaa olla hankalaa. ”Jos lisäajan myöntäminen on tapahtunut YSE 1998 -ehtojen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti, ei voida katsoa, että hallitus tai isännöitsijä olisi toiminut huolimattomasti.” Jos taas lisäajan myöntäminen ei ole tapahtunut ehtojen mukaisesti, tulee tapauskohtaisesti arvioida, onko hallituksen, projektipäällikön tai isännöitsijän toiminnassa osoitettavissa huolimattomuutta. ”Jos näin on, voisivat he joutua korvausvastuuseen aiheutuneista lisäkustannuksista.”