Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomeen tarvitaan 10 000 euron maksimipalkka

Miksi meillä puhutaan niin paljon minimipalkasta, mutta kukaan ei tohdi mainita maksimipalkkaa? Maksimipalkka ratkaisisi Suomen ongelmat paremmin kuin mikään veroteko. Sopiva summa maksimipalkaksi olisi 10 000 euroa – tämän enempää kukaan ei voi järjellisesti ajatellen kuukaudessa ansaita saati tarvita. Jos tähän ratkaisuun päädytään, Suomi heilahtaa hetkessä maailman ykkösvaltioksi ja suunnannäyttäjäksi. Kysymys on paitsi ekonominen myös eettinen. Jos minä saisin yli 10 000 euroa kuukaudessa, muuttaisin Nokialta Pirkkalaan, hylkäisin Helkaman ja ostaisin Audin, rupeaisin äänestämään kokoomusta, käyttämään pikkutakkia ja pelaamaan golfia – ja nauttisin nokialaisen oluen sijasta Alsace-alueen viiniä. Mitä tästä seuraisi? Menettäisin elämäniloni, saisin maapallolle ja sielulleni vahingon ja ajautuisin pikku hiljaa apatiaan ja työkyvyttömyyteen. Tarkastellaan asiaa myös tylsästi kansantalouden näkökannalta. Jos yli 10 000 euron tulot ohjattaisiin alle 2 000 euroa kuukaudessa ansaitseville, saataisiin aikaan ennennäkemätön kotimaisen kulutuksen kasvu. Jokainen tietää, ettei yli 10 000 euron tuloja enää käytetä paistijauhelihan tai uusien farkkujen ostamiseen. Ne rahat menevät ulkomaille, harakoille. Sen sijaan jokainen pienituloiselle suunnattu uusi euro käytetään välittömästi kulutukseen, yhteiseen hyvään. Jo Platon ymmärsi maksimipalkan siunauksellisuuden. Hänen mukaansa tasapainoisessa ideaaliyhteiskunnassa rikkaimmat saavat ansaita vain neljä kertaa köyhimpiä enemmän. Ennen pitkää epäoikeudenmukaisuus alkaa horjuttaa niin demokratiaa kuin taloutta ja lopulta myös yhteiskuntarauhaa. Platonin mukaan maksimipalkka Suomessa saisi tosin olla vain 4 000 euroa. Siksi olisikin viisasta ja perusteltua säätää minimipalkka 2 500 euroon. Palkkaerot jotenkin ymmärtää, mutta pääomatulot ovat ihmiskunnan itsekkäin, raukkamaisin ja häpeällisin keksintö. Joten kuten joutava ihminen saa mitään tekemättä tililleen satojatuhansia euroja samaan aikaan, kun epätoivoisilla vanhemmilla ei ole varaa ostaa ekaluokkaiselle luistimia, joita tämän ei tarvitse kaverien kesken hävetä. Pääomatulot pitäisi ohjata varhaiskasvatukseen, vanhusten hoitoon, urheilukenttien varusteluun ja nuorten musiikinharrastajien soittimiin. Ei kai kukaan voi väittää katselevansa mieluummin kivitaloa, tiliotetta tai pörssikurssia kuin viulua soittavaa poikaa tai korkeutta hyppäävää tyttöä?