Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Verotiedot eivät kerro totuutta – jääkiekkoilijoilla 40 miljoonaa euroa rahastoissa

Jääkiekkoilijat miehittävät tuttuun tyyliin kärkipaikkoja eniten ansainneiden urheilijoiden listalla. KHL-seura Jokereissa kiekkoillut Juhamatti Aaltonen ansaitsi vuoden 2015 verotietojen mukaan 632 654 euroa. Tällä hetkellä Aaltonen kiekkoilee HIFK:ssa. Kiekkoilijoiden kausipalkka pitäisi aina katsoa kahden vuoden verotiedoista. Totuutta sekään ei kerro, koska joka vuosi 35–40 prosenttia pelaajayhdistyksen jäsenistä rahastoi tulojaan uran jälkeistä aikaa varten. Rahastoissa olevat varat näkyvät verotiedoissa vasta, kun niitä nostetaan uran jälkeen pois. Jääkiekkoilija voi rahastoida tuloistaan enintään 100 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 400 000 euron kausipalkalla pelaavan pelaajan palkka voi kahden verovuoden tietoja tarkkaillessa näkyä 200 000 euron ansioina, jos hän on rahastoinut 100 000 euroa sekä syksyllä että keväällä. Suomen Jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtajan Jarmo Saarelan mukaan pelaajayhdistyksen rahastoissa on yli 300 osuudenomistajaa. Rahastojen varallisuus on yhteensä 40 miljoonan euron luokkaa. Keskimääräinen rahasto-osuus on siis 130 000 euroa, mutta erot ovat suuret. – Jollain voi olla muutama tonni, jollain hyvin merkittäviäkin summia, Saarela muotoilee. Kiekkoilijat voivat valita varovaisen, tasapainoisen tai aggressiivisen rahaston. Niiden tuottoprosenttiodotukset ovat kolme, viisi ja seitsemän prosenttia. – Noin puolet valitsee tasapainoisen rahaston. Toinen puoli jakaantuu aika tasan varovaisen ja aggressiivisen rahaston kesken, Saarela kertoo. – Tuottoprosenttiodotuksissa olemme päässeet varsin hyvin tavoitteisiin. Pelaajayhdistys neuvoo jäseniään säästämään uran aikana, jolloin pelien loputtua voi rahoittaa vaikka opiskelut rahastovaroillaan. Kun ura on ohi, voi pitää maksimissaan kaksi välivuotta ennen kuin alkaa nostaa rahastossa olevia varojaan. Ensimmäisen noston jälkeen rahastovarallisuus on purettava kymmenessä vuodessa. – Nopeimmillaan rahat voi nostaa kahdessa vuodessa. Jos on viime keväänä lopettanut, on kesäkuussa voinut nostaa 50 prosenttia, tammikuussa voi nostaa toiset 50 prosenttia. Vuoden päästä saa puolestaan pääomalle kasvaneen koron. Palkat julkisiksi? HIFK:sta KHL:ään siirtynyt Teemu Ramstedt on julkisesti ottanut kantaa täysin avoimesti kerrottavien palkkojen puolesta. Pelaajayhdistyksen kyselyjen mukaan suurin osa on kuitenkin eri mieltä kuin Ramstedt. – Vankka enemmistö pitäisi olla julkisten palkkojen kannalla ennen kuin alkaisimme ajaa asiaa eteenpäin. Ja jos joku edelleen haluaisi pitää palkan salassa, sitäkin pitäisi kunnioittaa, Saarela miettii. – Itse uskon, että jos palkat olisivat täysin julkisia, ne myös nousisivat. Valmennusrahastot apuna Yksilölajeissa kovatkin urheilijat jäävät verotietojen mukaan usein olemattomille ansioille. Esimerkiksi tämän vuoden olympiapronssimitalisti Mira Potkonen ansaitsi viime vuonna vain 443 euroa. Paraurheilun johtotähtenä yli kymmenen vuotta loistanut Leo-Pekka Tähti on myös jäänyt useina vuosina alle kaikkien köyhyysrajojen. Vuonna 2015 Tähden tulot kipusivat kuitenkin 16 272 euroon. Täyttä totuutta verotiedot eivät kerro yksilöurheilijoidenkaan kohdalla. Verolistoilla ei näy veikkausvoittovaroista myönnettäviä verovapaita urheilija-apurahoja. Esimerkiksi Potkonen sai verovapaasti 10 000 euron apurahan, Tähti 20 000 euron apurahan. Yksilöurheilijat käyttävät myös valmennusrahastoja, jonne voi ohjata niin kilpailu- kuin sponsoritulojakin. Niihin siirrettävät tulot eivät verotiedoissa näy. Valmennusrahastosta urheilija voi nostaa verottomasti varojaan todistettaviin urheilukuluihin. Varoja voi nostaa myös omiin elinkustannuksiin, mutta silloin ne ovat verotettavaa ansiotuloa. Myös muilta kuin jääkiekkoilijoilta löytyy rahastoja, joihin voi ohjata urheilemisesta saatuja tuloja uran jälkeistä aikaa varten. Hiihtoliiton kannatussäätiön asiamies Elina Borgenström kertoo, että lähes kaikki hiihtäjät käyttävät valmennusrahastoa, mutta hyvin harva uran jälkeiseen aikaan tarkoitettua urheilijarahastoa. – Harvalla hiihtäjällä on sellaisia tuloja, että niitä voisi rahastoida uran jälkeistä aikaa varten. Jo aloitussumma 9 600 euroa on niin iso, ettei sellaista kovin monella jää kaikkien urheilukulujen jälkeen, Borgenström harmittelee. Verotiedot täällä Kaikki verouutiset löytyvät täältä