Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Wahlroosin Suomeen maksamat verot herättävät ihmetystä

Pankkiiri Björn ”Nalle” Wahlroos nousi jälleen verokuninkaiden kärkisijoille, kun hänelle kirjattiin vuonna 2015 noin 19,6 miljoonan euron pääomatulot. Wahlroosin ansiotulot olivat noin 394 000 euroa, ja tuloveroja pankkiiri maksoi Suomeen noin 3,6 miljoonaa euroa. Wahlroosin tulot kasvoivat viime vuonna. Vuotta aiemmin, vuonna 2014, Wahlroosin pääomatulot olivat yli 18 miljoonaa euroa. Ansiotuloja Wahlroos kuittasi tuolloin yli 600 000 euroa. Wahlroosin Suomeen maksamat verot herättävät ihmetystä, sillä pankkiiri on ilmoittanut, että hän siirsi kirjansa Ruotsiin vuoden 2013 lopulla. Kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen Helsingin yliopistosta pohti Lännen Medialle jo vuosi sitten, että Wahlroos on saattanut joutua maksamaan tuloistaan tuplaveroa: sekä Suomi että Ruotsi ovat saattaneet verottaa häntä samanaikaisesti. – Suomessa on verokeinottelun takia luotu kolmen vuoden siirtymäaika, jolloin muuttaja on verovelvollinen Suomeen muuttovuoden jälkeen vielä kolme vuotta. Kuitenkin, kun henkilö muuttaa Ruotsiin, häntä aletaan heti katsoa verovelvollisena. Silloin on suuri riski, että kaikki tulot verotetaan kahteen kertaan, Helminen sanoi. Pohjoismaat ovat kuitenkin tehneet sopimuksen, jonka mukaan toiseen maahan muuttanutta ei kaksoisveroteta. Jos veroja on maksettu kahdesti, toisen maan on palautettava saadut verotulot. – Jos henkilö tosiasiallisesti asuu Ruotsissa, saattaa olla, että verot tulevat vielä korjautumaan Ruotsin hyväksi, Helminen sanoi tuolloin. Muutosverotus ei ole julkista tietoa, joten vaikka Wahlroosin verotuloja olisikin katsottu Ruotsin hyväksi vuodelta 2014, ja Wahlroosin maksamat verot Suomeen olisivat vähentyneet myöhemmin, tiedot eivät ole median saatavilla. Fakta on kuitenkin se, että Wahlroos on jälleen, vuoden 2015 verotilastoissa, Suomen kärkiveronmaksajia. Voiko viimeisimpien verotietojen perusteella päätellä, että Wahlroosin asuinvaltio, joka verottaa tulot, on edelleen Suomi? Siltä se vaikuttaa, mutta hätäisiä johtopäätöksiä ei verotietojen perusteella kannata tehdä. Näin sanoo veroasiantuntija Hannu Lahtomaa verohallinnosta. Lahtomaa muistuttaa, että vaikka verotuksesta vastaakin pääosin se valtio, joka katsotaan asuinvaltioksi, voi henkilöllä olla merkittäviä verovelvollisuuksia toiseenkin valtioon. Eli vaikka Wahlroosin asuinvaltio olisikin Ruotsi (joka verottaisi tulot), voisi myös Suomi saada verotuloja tietyistä tuloista. – Esimerkiksi liiketulosta, jos Suomessa on kiinteä toimipaikka, voidaan verottaa, vaikka asuinpaikka olisi toinen maa. Kiinteistötuloista ja asunto-osakkeista saaduista tuloista voidaan verottaa. Osingoista voidaan verottaa, mutta vero ei saa olla enempää kuin 15 prosenttia. Kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiön myyntivoitot voi verottaa koko määrästä. Wahlroosin asumiskuvio on herättänyt keskustelua jo useamman vuoden ajan. Wahlroos on muun muassa kertonut Helsingin Sanomille, että verotus vaikutti hänen päätökseensä muuttaa Ruotsiin. Ruotsissa ei ole perintö- ja lahjaveroa. Fakta: Pohjoismainen verosopimus Pohjoismaat ovat sopineet yhteisen verosopimuksen, jossa määritellään kriteerit sille, kumpaan maahan verot pitää maksaa. Ensimmäinen kriteeri, kun määritellään asuinvaltiota, on vakituinen asunto. Jos henkilöllä on vakituinen asunto kummassakin maassa, katsotaan sitä, missä on elinetujen keskus. Jos työskentelee molemmissa maissa, katsotaan sitä, missä henkilö tosiasiallisesti oleskelee. Jos henkilö oleskelee molemmissa maissa ja asumistilanne on epäselvä, katsotaan kansalaisuutta. Jos henkilö on molempien maiden kansalainen tai ei kummankaan, valtioiden viranomaiset neuvottelevat asiasta.