Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Nimetön vihje paljasti suurmiehen vohkitun muistolaatan kohtalon – löytyi porilaistalon seinästä: ”ministeri asui tässä talossa”

Komea metallinen laatta on jo vuosikausien ajan julistanut näkyvällä paikalla Porissa sijaitsevan puutalon seinässä: ”Ulkoministeri, diplomaatti Rudolf Holsti asui tässä talossa lapsuusvuosinaan 1883-96”. Paitsi ettei asunut. Holstin oikea lapsuudenkoti sijaitsee Äänekosken Hietamalla, josta vuonna 1981 paljastettu muistolaatta katosi 2000-luvun alkuvuosina. Keskisuomalainen-lehden uutisen mukaan laatta oli ruuvattu siististi irti kartanon seinästä. Äänekoskelaiset kotiseutuaktiivit saivat kesällä nimettömän viestin, jonka mukaan kauan kaivattu laatta olisi nähty talon seinustalla Porissa, Karjarannan vanhalla teurastamoalueella. Kuvia nähtyään Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys ry:n sihteeri Timo Enäkoski on varma, että kyseessä on oikea laatta. – Laatta on aivan samannäköinen kuin kuvissa. Se on myös tuon ajan muiden kotiseutuyhdistyksen laattojen mukainen. Se on melko tukeva, paksu ja vahvistetulla reunakehyksellä. Sitä paitsi teksti ei voi liittyä mihinkään muuhun. – Holsti oli epäsuosittu poliitikko, joten olemme arvelleet laattavarkauden johtuneen siitä. Varkauden jälkeen laatta on todennäköisesti päätynyt kiertoon kirpputoreille, messingillä rahastuksen merkeissä. Enäkosken mukaan äänekoskelaiset neuvottelevat nyt kiinteistön omistajan kanssa laatan saamiseksi takaisin. Hänen omana toiveenaan on kiinnittää laatta Holstin oikean lapsuudenkodin, Suojoen tilan päärakennuksen seinään. – Se motivoisi nykyisiä omistajia suojelemaan ja kunnostamaan pohjoisessa Keski-Suomessa harvinaista kartanomiljöötä ja tietenkin merkittävän, mutta unohdetun ulkoministerimme perintöä, Enäkoski sanoo. Varsinkin aivan kartanon lähiseudulla ollaan Enäkosken mukaan iloisia ja yllättyneitä tiedosta laatan löytymisestä. – Kotiseutuyhdistykselle alkuperäinen laatta on myös siksi tärkeä, että sen asettajat olivat yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ja sihteeri. Tämän laatan laittaminen oli heidän viimeisiä kotiseutusaavutuksiaan. Porilaiskiinteistön omistaja ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa, eikä hän itse asiassa edes ole asennuttanut laattaa rakennuksen seinään. Talo vaihtoi omistajaa muutama vuosi sitten, ja laatta oli ruuvattu paikalleen jo ennen omistajanvaihdosta. Laatan sijainnin taustalla on kiinteistön edellisen omistajan Kalevi Mäkisen tapa kiertää rompetoreja ja kirpputoreja. Niistä mukaan on vuosien varrella tarttunut jos jonkinmoista esinettä. – Olen sen (laatan) jostain ostanut ex-tempore, mutta en muista, mistä tai milloin. Myyjä on todennäköisesti sanonut laatan olleen peräisin jostain purkutalosta, Mäkinen arvelee. Rudolf Holsti ei historiallisena henkilönä ollut hänelle tuttu, eikä hänellä siis ollut käsitystä Holstin lapsuudenkodin sijainnista. Saati että sieltä oli muistolaatta kadoksissa. – Äänekosken seudulta laatta ei missään tapauksessa löytynyt, sillä olen kiertänyt rompetoreja vain tässä Porin ympäristössä. Minusta tuntui, että laatta ei olisi aiemmin ollut missään seinässä kiinni, sillä siinä ei muistaakseni ollut kiinnitysjälkiä, vaan jouduin poraamaan ruuvinreiät itse. Voihan kyseessä siis olla vaikka jäljennös, mistä sitä tietää, Kalevi Mäkinen pohtii. Myöhemmin Mäkinen joka tapauksessa päätti kiinnittää laatan koristeeksi ja huomionherättäjäksi omistamansa rakennuksen seinään. Hän osti teurastamon vanhoja rakennuksia Porin kaupungilta vuonna 2005 ja on kunnostanut sekä somistanut niitä vuosien varrella monin tavoin. Mäkinen arvioi, että Holstin laatta on ollut paikallaan Karjapihan katumaisemassa jotain viiden ja kymmenen vuoden välillä, joten moni ohikulkija on ehtinyt sen nähdä. Laatan koristama puurakennus on Satakunnan Museon tietojen mukaan valmistunut Satakunnan osuusmeijerin asuintaloksi vuonna 1905 – siis laatassa mainittuja vuosilukuja myöhemmin. Satakunnan osuusteurastamo osti meijerin kiinteistön vuonna 1919 ja talo säilyi asuinkäytössä. Vuonna 1958 se muutettiin SOT:n konttoriksi. Nykyään rakennuksessa on majatalotoimintaa.