Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Poikkeusoloissa ei ole ihmeparantumisia – Koronasta huolimatta omasta lääkäriajasta saa pitää kiinni

Ennen koronakriisin alkua minulla oli varattuna kaksi aikaa paikalliseen hammashoitolaan. Molemmat kiireettömiä, mutta tarpeellisia, sillä edellisestä hammaslääkärin tarkastusajasta on kulunut lähes vuosikymmen. Sitten tuli korona. Omista varauksistani toisen peruutin itse. Silloin vähän pelotti, jos saisinkin koronaviruksen vastaanotolta. Hoitaja oli ymmärtäväinen ja kertoi, että moni oli toiminut samalla tavalla. Nyt ajatellen pelkoni oli täysin liioiteltu ja turha. Olisin voinut aivan hyvin käyttää aikani. Toinen aika peruuntui, koska hammashoitola perui kaikki kiireettömät ajat pitkälle tulevaan. Nyt uutta kiireetöntä aikaa joutuu todennäköisesti odottamaan ties kuinka pitkään. Sen tiedän, että jos hätä tulee, apua pitäisi saada. Näin minulle vakuutti jo peruutusilmoitukseni vastaanottanut hoitaja. Kyse ei ole kuitenkaan yhden kirjoittajan omakohtaisesta harmituksesta. Moni muu on vastaavassa tilanteessa ja huomattavasti vakavampien sairauksiensa kanssa. Pitkäaikaissairauksien tärkeät kontrolliajat peruuntuvat ja uusien oireiden tutkiminen viivästyy, jolloin myös mahdollisen diagnoosin ja hoidon aloittaminen voivat viivästyä kohtalokkain seurauksin. On täysin ymmärrettävää, että sairaanhoitopiireissä varaudutaan epidemian varalle kaikin tavoin. Henkilökunnan koulutus koronapotilaiden hoitamiseen ja hoitohenkilöstön siirrot tehtävistä toiseen ovat varautumista ja ennakoimista, jota sairaanhoidon yksiköissä onkin tehtävä. Siitä huolimatta pinnalle nousee kysymys, ovatko asiakkaat sekä sairaalat itse peruneet varattuja ja kiireettömiä aikoja turhankin innokkaasti. Olisiko lääkäreiden pitänyt rauhoitella potilaita jo heti alusta alkaen, että sairaalaan on turvallista tulla, vaikka Suomessa eletään poikkeusoloja? Kyllä olisi, toteaa jo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n selvityksen mukaan osassa maata asiakaskäyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Tästä seuraa se, että kiireettömän hoidon tarve voikin muuttua henkeä uhkaavaksi kiireelliseksi hoidon tarpeeksi. Vakavat sairaudet ovat jääneet tunnistamatta tai ne on löydetty liian myöhään. Lääkärilehden pääkirjoituksessa Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja Terveystalon syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Petri Bono kirjoittavat, kuinka pitkä varautumisjakso sekoittaa sairaaloiden elektiivisen (ei-päivystyksellisen) toiminnan useiksi vuosiksi eteenpäin. He suhteuttavat tilannetta muihin yleisiin kansansairauksiin, kuten syöpä- ja sydänelinsairauksiin, joiden vuoksi Suomessa kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin covid-19-sairauteen. Heidät kaikki pitäisi hoitaa poikkeustilasta huolimatta. Myös erikoislääkärit ovat eri yhteyksissä esittäneet huolensa siitä, kuinka paljon vähemmän sairaaloihin tulee sydäninfarktipotilaita tai aivoverenkierron häiriön saaneita potilaita kuin ennen. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoi Lännen Median haastattelussa, että koronan aiheuttamia ihmeparantumisia tuskin on tapahtunut, mutta jostain syystä potilaiden määrä vastaanotoilla on vähentynyt. Liian myöhään löydetty sairaus tai viivästynyt hoito eivät paranna kenenkään sairauksia. Siksi omasta terveydestään saa ja pitää huolehtia myös poikkeusoloissa. Vastaanotolle voi mennä, jos ei itse pode hengitystieoireita eikä lähipiirissä ole ollut koronatapauksia. Epävarmoissa tilanteissa voi aina soittaa hoitavaan yksikköön ja kysyä neuvoa.