Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Harjavallan yrityskauppa tekee Fortumista kierrätysteknologian johtajan Euroopassa – ”Keskitymme nimenomaan akkumetallien käsittelyyn”

Sen jälkeen, kun Fortum pari viikkoa sitten ilmoitti ostaneensa kolmella paikkakunnalla toimivan Crisolteqin, alkoi arvailu, milloin Fortumin värit tulevat myös Harjavaltaan: Crisolteqilla on paikkakunnalla teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitos. Sen lisäksi yrityksellä on tuotantolaitos Torniossa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa Raisiossa. – Vihreät värit ovat jo paikkakunnalla. Olemme yhdessä Crisolteqin kanssa lähteneet aktiivisesti viemään asiaa eteenpäin, kertoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa . Käytännössä Fortum osti Crisolteqin hydrometallurgisen kierrätysprosessin, jolla litiumioniakkujen kierrätysaste voidaan nostaa yli 80 prosentin. Kierrätysaste nousee, kun koboltin ja nikkelin lisäksi kierrätetään mangaani ja tulevaisuudessa myös litium. Tällä hetkellä saavutetaan akkujen 50 prosentin kierrätysaste. Kauppaa edelsi vajaa vuosi sitten julkistettu Fortumin ja Crisolteqin yhteistyö akkujen kierrättämisessä. – Kun lähdimme rahoittamaan toimintaa, näimme siinä itsellemme kiinnostavan mahdollisuuden. Halusimme ensin katsoa, mihin toiminta kehittyy ja onko se meille match. Ennakkomahdollisuus kauppaan kuitenkin oli. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta. Vielä nykyisin akkujen kierrätys on lapsenkengissä. Kalle Saarimaa sanookin investoinnin katsovan ennen kaikkea tulevaisuuteen. Kun sähköautojen akut yleistyvät, kasvavat myös kierrätettävien akkujen määrät. – Tämä on pitkäntähtäimen investointi, mutta tiettyjä määriä akkuja kierrätetään jo nyt. Harjavallassa tullaan käsittelemään litiumioniakkujen mustaa massaa, jollaista akun kennosta saattaa olla jopa puolet. Muut komponentit on eroteltu jo aiemmin, Saarimaa kertoo. – Harjavallassa tullaan käsittelemään satoja tonneja mustaa massaa. Akun rakenne on monikerroksinen, mutta se koostuu pääasiassa anodista, katodista ja elektrolyytistä. Musta massa on sitä, mikä on katodin pinnalla. Siinä on pääosin kobolttia ja nikkeliä – keskitymme nimenomaan akkumetallien käsittelyyn. Metallien kierrättäminen vähentää tarvetta metallien louhinnalle, ja siten pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta. Mustaa massaa käytetään kuitenkin myös monien muiden laitteiden akuissa, kuten tietokoneissa, sähköpotkulaudoissa ja kaivoskoneissa. – Autot ovat iso volyymi. Keskitymme pääasiassa siihen, mutta tutkimme myös teollisuuden sivuvirtoja, Saarimaa kertoo. – Tämän yhteistyön kautta Fortum on kierrätysteknologiassa Euroopan tai jopa länsimaiden johtava tekijä. Fortumin tavoite on myydä korkealaatuisia metalleja kemikaaleja käyttäville akkutehtaille. Tuote soveltuu esimerkiksi katodimateriaaleja valmistaville tehtaille, Kalle Saarimaa kertoo. Kun puhutaan katodimateriaaleista, Harjavallassa katse kääntyy Suurteollisuuspuiston laidalle, jonne on nousemassa BASF:n akkumateriaalitehdas. Sinnekö myös Fortum aikoo toimittaa talteen otettavia metalleja? – Totta kai käymme keskusteluja kaikkien asiakkaiden kanssa. On hienoa, jos Suomeen tulee lisää akkuteollisuutta, Saarimaa muotoilee. Siihen, millaisella aikataululla Fortum mahdollisesti investoi lisää Harjavallan laitokseen, hän ei ota kantaa. – Seuraamme markkinoiden kehitystä, eli milloin on sopiva ajankohta lisätä kapasiteettia. Työtä tehdään pitkällä tähtäimellä, eli varmasti tulemme investoimaan Harjavaltaan.