Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”Täplärapu ei ole itse Venesjärveen kävellyt eivätkä linnut ole sitä mukanaan lennättäneet” – levinnäisyys tutkitaan

Ravustuskausi alkoi, mutta Venesjärvellä voi vain haaveilla rapumerran veteen laskemista. Venesjärven kalastuskunnan johtokunnan jäsen Teuvo Rosenberg toteaa, että Kankaanpäässä ei ole voinut ravustaa vuosiin, koska rapurutto on vienyt jokiravut ja vieraslajiksi luokiteltu täplärapu on vallannut järven. – Täplärapu ei ole itse Venesjärveen kävellyt ja linnut eivät ole sitä mukanaan lennättäneet, joten on päivänselvää, että joku on tuonut sen järveen tietämättömyyttään, harmittelee Rosenberg. Vuosikymmeniä järvellä päivittäin liikkunut Jaakko Hovi kertoo, että ensimmäinen täplärapu löytyi vuosia sitten Venesjärven yleisen uimarannan laiturin alta. Rapu oli 16,7 senttimetriä pitkä ja se lähetettiin tutkittavaksi Eviran tutkimuslaitokselle Kuopioon. Sieltä he saivat vahvistuksen, että kyse on täpläravusta. Täplärapu on Hovin mukaan helppo tunnistaa, sillä sen saksissa on sinertävä tai vaaleahko täplä ja saksien alapuoli on vaaleanpunainen. Täpläravut ovat myös jokirapua kookkaampia. – Seuraavana syksynä keskustelimme ely-keskuksen kanssa mitä meidän pitäisi tehdä ongelman kanssa ja he olivat sitä mieltä, että koettaisimme pyydystää täpläravun pois järvestä, koska kanta oli määrätyllä alueella. Täplärapuja oli kuitenkin sen verran paljon, että pyydystämällä niitä ei järvestä saa pois. Täplärapu toi tullessaan myös rapuruton, joka hävitti erittäin uhanalaiset jokiravut. Kalastuskunnan johtokuntaan pitkään kuulunut Hovi on tehnyt paljon töitä yhdistyksen sihteerin Kaarle Koskela n kanssa selvittääkseen täpläravun levinneisyyttä järvessä. He koeravustivat ja rahtasivat jopa 50 rapua kerrallaan Kuopioon Eviran tutkittavaksi. Viimeksi pari vuotta sitten Hovi laski 30 pyydystä eri puolille järveä ja silloin ilmeni, että täplärapuja löytyy edelleen vain tietyiltä alueilta. Ravustus on ollut Venesjärvellä pitkään kokonaan kielletty. Venesojakin on kalastuskiellossa, mutta ei rapuruton takia, vaan siksi, että sinne on istutettu purotaimenta. Venesjärven kalastuskunnan johtokunnan puheenjohtaja Veikko Viljanen toteaa, että ravustuskielto näkyy myös kalastuskunnan tuloissa. – Kalastuslupamaksujen tuotot ovat vähentyneet huomattavasti. Markka-aikana kalastuskunta sai noin 10 000 markkaa lupamaksuilla. Viime vuosina kassaan on kilahtanut vain noin 800 euroa. Elokuussa ely-keskuksen valvoma Karvianjoen kalatalousalueen tutkijaryhmä pyrkii selvittämään Venesjärven täplärapukannan. He laskevat eri puolille järveä sata pyydystä ja tutkivat saaliiksi saamansa rapujen sukupuolen, mitat ja dna:n. Tiedot saatuaan he päästävät ravut takaisin järveen. Rapumertoja on sen verran paljon, että tutkijat tarvitsevat mukaan myös paikallisia kalastuskunnan jäseniä. Nykyään kalastuksenvalvojana toimiva Hovi ja kalastuskunnan johtokunnan jäsen Rosenberg ovat jo lupautuneet venemiehiksi. – Kalastuskunta odottaa tutkimustuloksista paljon, sillä se antaa meille kättä pidempää tietoa, millä tavalla toimimme jatkossa. Jatkammeko ravustuskieltoa vai voimmeko alkaa pyydystää täplärapuja, sanoo Rosenberg. Hänen mukaansa tällä hetkellä ainoana vaihtoehtona on antaa täpläravun kasvaa vielä pari vuotta, sillä nyt ne ovat liian pieniä pyydystettäväksi. Rosenberg arvelee, että muutaman vuoden kuluttua niistä muodostuu kanta, jota ravustetaan. – Täplärapu on yhtä hyvän makuinen kuin jokirapu, vaikka kuori on hiukan kovempi kuin jokiravulla. Hovi on toista mieltä. Hänen mielestään jokirapu on maultaan parempi. Veikko Viljanen ei ole syönyt joki- tai täplärapuja lainkaan. – Olen syönyt Ruotsinlaivoilla seisovasta pöydästä vain katkarapuja, hän naurahtaa. "Linnut levittävät rapuruttoa, mutta täplärapuja ne eivät ole Venesjärveen kantaneet. Teuvo Rosenberg Venesjärven kalastuskunnan johtokunnan jäsen