Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Uudenlainen työkulttuuri hakee nyt poikkeustilassa muotoaan

Siirryimme kokonaisvaltaiseen etätyön ja -koulun aikaan hallituksen päätöksellä 18.3. Lasten, nuorten ja aikuisten arki mullistui täysin. Tutun ja turvallisen koulu- ja työympäristön korvasi etäympäristö kotona ja työkavereita ovatkin nyt perheenjäsenet. Etätyöntekijöitä haastaa uudenlainen ja nopeasti vaihtunut tapa tehdä työtä. Monella työpaikan tuttu yhteisö muuttui puhuviksi päiksi ruudulla. Monessa työyhteisössä järjestelmät ovat ajantasaiset vastaamaan vallitsevaan tilanteeseen, mutta osaamisen osalta koeponnistus on jäänyt tekemättä ja nyt mentiin suoraan "syvään päähän”. Etätyössä keskiössä ei ole tekniikka, vaan työtavat ja -kulttuuri, ja se on haastavaa etänä. Lapsille ja nuorille tilanne on myös täysin poikkeuksellinen, koska tuttu kouluyhteisö katosi ympäriltä ja tämän merkitys on monelle aivan keskeinen. Koulu on turvallinen sosiaalisen vuorovaikutuksen paikka, missä jokaista tuetaan yksilöllisesti. Etäkoulun suurimpana haasteena onkin sosiaalisten kontaktien ja läsnäolon puute ja näihin joudutaan nyt keksimään uusia ratkaisuja. Onneksi valmiudet etäkouluun on monessa satakuntalaisessa kunnassa hyvä. Esimerkiksi Porissa jokaisella 4.-9.-luokkalaisella on oma Chromebook-tietokone, joka mahdollistaa yhteydenpidon kodin ja koulun välillä. Samassa tilanteessa eivät ole nuorimmat koululaiset 1.-3. luokilla, joiden osalta opettajan ja oppilaan välinen yhteydenpito voi jäädä heikoimmillaan yksittäisten tehtävien ja viestien lähettämiseen. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen teki tärkeän noston blogissaan (26.3.2020, oph.fi), että "etäopetus ei ole kotiopetusta" ja "vastuu opetuksesta ja oppimisen tuesta on edelleen kouluilla ja opettajilla". Lasten ja nuorten kannalta tärkeintä on, että opetusta ja ohjausta toteutetaan tavoitteiden mukaisesti vaikkakin muuttuneessa ympäristössä. Etätyötä on nyt takana noin kaksi viikkoa ja arki on täyttynyt verkkokokouksista. Uudenlainen työkulttuuri hakee muotoaan ja poikkeustilanteen päättyessä olemme ehkä löytäneet toimivampia ratkaisuja. Tilanteen jatkuessa on haaste löytää rajat tekemiselle, varsinkin kun harrastus- ja vapaa-ajan toiminta on lähes kokonaan "jäissä". Oman hyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä vetää rajat siihen, milloin tehdään työtä ja milloin ollaan vapaa-ajalla. Tämä kevät on opettavainen niin työn kuin oppimisen näkökulmasta. Uskotaan, että tämä kaikki antaa lopulta enemmän kuin ottaa. Kaikesta huolimatta positiivisesti kohti huomista.