Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Miksi kurtturuususta halutaan väkisin eroon?

Oikealta nimeltään se on ruusukvitteni (chaenomeles japonica). Itä-Aasiasta Suomeen tuotu ruusupensaslajike. Suomen sitruunaksikin kutsuttu. Kaunis hyötykasvi. Ruusukvitteniä ei ole kielletty, mutta kurtturuusu on. Kumpaakin kasvaa minunkin puutarhassani ja jälkimmäisen hävitystyö on edessä seuraavan kolmen vuoden aikana. Haitallisista vieraslajeista toiset ovat haitallisempia kuin toiset. Kanadan vesirutosta on liki mahdoton päästä eroon, kun se johonkin vesistöön iskee. Kokemusta on. Mielenkiinnolla odotan, miten valtio ja kunnat aikovat hoitaa leiviskänsä hävitettäväksi määrättyjen lajien edessä. Puistojen nurmet ovat leikkaamatta ”monimuotoisuuden” nimissä. Miten ne pientareiden lupiinit ja ruusut? Tuntuu käsittämättömältä, että maasta ei löydy työvoimaa nurmikkoa leikkaamaan. Puhutaan maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista ja osaajapulasta. Ihan perinteistäkin työttömyyttä kai vielä on. Minun ensimmäinen kesätyöni oli kaupungilla ruohonleikkaajana. Ihan hyvin se sujui, vaikka koulutus alalle oli vähäistä. Kielitaitoa ei tarvittu. Onnistuin kuitenkin sotkemaan perinteiset reviirit, palstaani piti laajentaa Väinölästä Kalaholmaan – liian lyhyet tauot. Olipahan tekemistä ja pääsin työelämään kiinni. Se oli silloin minulle tärkeintä. Sitä se olisi monelle nytkin. Vieraslaji on maahantuotu. Tulokaslaji on maahan tullut. Tätä tieteellistä määritelmää ei lainsäätäjä voi muuttaa, vaikka yritystä on ollut. Määritelmällä on merkitystä päätettäessä siitä, miten lajeja saa tai pitää hävittää. Jälkimmäisen osalta hävittäminen on vaikeampaa. Eduskunta päätti taannoin, että viime viikolla ensi kertaa Suomessa nähty sakaali olisi vieraslaji. No nyt, kun sellainen jolkotteli Suomeen omin tassuin itä-rajan takaa, se on kyllä tulokaslaji. Enkä vähättele yhtään, sakaali on haitallinen tuholainen, eikä sitä Suomen luontoon kaivattaisi. Minkeistä ja villisioista on riesaa ihan riittämiin. Ilmaston muutoksen myötä floramme ja faunamme on jo muuttunut ja tulee muuttumaan silmin nähden. Kai se johtaa moneen hyväänkin asiaan ja lajien kirjo kasvaa. Ohdakeperhosten vaellus Saharasta Etelä-Suomeen alkukesästä oli siitä upea esimerkki. Suomalainen luontosuhde on kuitenkin syntynyt nykyisenlaisen eläin- ja kasvikunnan keskellä. Kyllä sitä mielestäni kannattaa suojella, vaikka se hieman töitä teettäisikin.