Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Poliisiampumisista epäiltyjen vankeusaika laskee tuntuvasti, jos he saavat istua tuomionsa Suomessa – Ruotsin rikoslaki selvästi Suomen lakia ankarampi

Koko Suomea kuohuttaneista Porvoon poliisiampumisista epäiltyjen ruotsalaisveljesten mahdollisten vankeustuomioiden tosiasiallinen pituus määräytyy paljolti sen perusteella, joutuvatko he istumaan tuomionsa Ruotsissa vai Suomessa. Mikäli miesten katsotaan syyllistyneen tekoihin, joista heitä epäillään, on enimmäisrangaistus rikoslain mukaan 15 vuotta vankeutta. Murhan yrityksestä tuomitaan vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi, tai jos rikoksia on useita, enintään viideksitoista vuodeksi. Tällaisia 15 vuoden pituisia vankeusrangaistuksia on kuitenkin tuomittu lähinnä vain kolmoistappoihin syyllistyneille rikollisille. Juttu jatkuu videon jälkeen. Tutkinnanjohtaja kommentoi videolla Porvoon poliisiampumisia. Tutkinnanjohtaja kommentoi Porvoon poliisiammuskelua. Ensikertalaisuudesta mojova alennus Suomen vankeuslainsäädännön mukaan määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomittujen ehdonalaiseen vapauteen päästäminen tapahtuu kolmen erilaisen määräosan mukaan. Lempeimmän kohtelun saavat alle 21-vuotiaana rikokseen syyllistyneet, joilla ei ole entuudestaan vankilahistoriaa. Heidän ei tarvitse suorittaa vankilassa kuin kolmasosa rangaistuksestaan. Seuraavaan ryhmään kuuluvat sellaiset tuomitut, jotka eivät ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana olleet vankilassa suorittamassa vankeusrangaistusta. He pääsevät ehdonalaiseen vapauteen puolet rangaistuksesta suoritettuaan. Raja nousee ensi vuoden alussa viiteen vuoteen. Lain mukaan esimerkiksi murhasta tuomittu ja rangaistuksensa kärsinyt henkilö voi siis jo muutaman vuoden kuluttua tuomionsa päättymisestä olla rikoksentekijänä taas "ensikertalainen". Muut vangit joutuvat suorittamaan rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa vankilassa. Erittäin vaaralliset rikoksenuusijat, jotka määrätään suorittamaan koko rangaistuksensa vankilassa, voivat päästä ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistusaikaa on kulunut vähintään viisi kuudesosaa. Heidän kohdallaan vapautus ei kuitenkaan ole automaattinen vaan harkinnanvarainen. Kolmen vuoden sääntö syö jäännösrangaistuksetkin Ruotsin puolella laki on tiukempi ja yksiselitteisempi; määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomitut suorittavat rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa vankilassa. Koska Porvoon tapahtumista epäiltyjä veljeksiä ei tiettävästi ole aiemmin tuomittu ehdottomaan vankeuteen sen enempää Ruotsissa kuin Suomessakaan, he tulisivat Suomessa istumaan mahdollisista tuomioistaan puolet, kun Ruotsissa vastaava määräosa olisi kaksi kolmasosaa. Ero on huomattava, rangaistuksen pituudesta riippuen jopa useita vuosia. Suomen rikoslaissa on toinenkin, vähän tunnettu erikoisuus, jollaisesta ruotsalaisvangit eivät saa nauttia. Suomessa ehdonalaisen vapauden koeaika on kaikissa tapauksissa enintään kolme vuotta. Henkilöllä voi siis olla niskassaan jopa kymmenen vuoden jäännösrangaistus, joka kuitenkin pyyhkiytyy kokonaan pois kolmen vuoden kuluttua tuomion päättymisestä. Ruotsin rikoslain mukaan ehdonalaisen vapauden koeaika on jäljellä olevan rangaistuksen pituinen, kuitenkin vähintään yksi vuosi. Ruotsi kiristää lakeja entisestään – jengirikollisuus räjähtämässä käsiin Ruotsin rikoslaissa on muutoinkin selvästi Suomen lakia ankarampi linja suhteessa vakaviin rikoksiin. Esimerkiksi murhan yrityksen osalta minimirangaistus on sama kuin Suomessa, kaksi vuotta vankeutta. Enimmäisrangaistus sen sijaan on peräti 18 vuotta vankeutta. Lisäksi murhan yrityksestäkin on mahdollista tuomita elinkautiseen vankeuteen. Ruotsissa tahallinen henkirikos katsotaan lähtökohtaisesti murhaksi. Suomen rikoslain mukaan henkirikoksen perustyyppi on tappo, mutta poliisimieheen kohdistuva henkirikos tai sen yritys luokitellaan murhaksi tai murhan yritykseksi. Rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Ampuma-aserikoksissa Ruotsi kiristi lakejaan vastikään. Kun Suomessa luvattoman ampuma-aseen hallussapito kuitataan pääsääntöisesti sakkorangaistuksella, Ruotsissa siitä tuomitaan vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Törkeistä ampuma-aserikoksista, esimerkiksi sarjatuliaseen hallussapidosta, rangaistus on vankeutta kahdesta viiteen vuoteen. Erityisen törkeistä ampuma-aserikoksista, kuten ampuma-aseiden ammattimaisesta salakuljetuksesta, rangaistus on vankeutta neljästä kuuteen vuoteen. Rangaistusasteikon kiristäminen oli osa toimenpideohjelmaa, jolla pääministeri Stefan Löfvenin hallitus yrittää puuttua yhä pahemmaksi äityvään jengirikollisuuteen, kuten ammuskeluihin julkisilla paikoilla. Rikoksesta tuomittujen siirtäminen Pohjoismaiden välillä perustuu niiden yhteiseen lainsäädäntöön, eivätkä siirrot edellytä tuomitun suostumusta.