Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Analyysi: Metsäteollisuuden työehtojytky synnytti epäpyhän allianssin – osa vasemmistosta ja yrittäjistä löysi toisensa minimipalkassa

Metsäalan yrityksiä edustava Metsäteollisuus ry pudotti viime viikolla työmarkkinajytkyn, jonka kaikki vaikutukset nähdään vasta ajan mittaan. Keskustelun paikallisesta sopimisesta se kuitenkin käynnisti välittömästi. Kiireellisessä kutsussa tiedotustilaisuuteen asia oli muotoiltu vielä laveasti. – Metsäteollisuus ry julkistaa uudistukset, joiden avulla suomalainen metsäteollisuus pyrkii mahdollistamaan liiketoiminnan kasvua ja tulevaisuuden investointeja Suomessa, kutsussa todettiin. Tiedotustilaisuudessa Metsäteollisuus kertoi linjanneensa, ettei se jatkossa neuvottele työehdoista, vaan siirtää neuvottelut yrityskohtaisiksi. Metsäteollisuudella on 72 jäsenyritystä, joilla on toimintaa yli 150 tuotantolaitoksessa, joten neuvoteltavaa riittää. Metsäteollisuudessa siirrytään ilmoituksen seurauksena paikalliseen sopimiseen, jonka perään työnantajapuoli laajemminkin on kysellyt jo kauan samaan aikaan, kun työntekijäpuoli on jarruttanut. Työnantajille kyse on kilpailukyvyn parantamisesta joustoja lisäämällä, työntekijöille neuvotteluaseman ja työehtojen heikentymiseen liittyvästä pelosta. Metsän ilmoitus antoi samalla vauhtia keskustelulle minimipalkkajärjestelmästä. Suomessa ei ole laissa säädetty vähimmäispalkoista, kuten monissa muissa EU-maissa vaan palkoista sopiminen on perustunut työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin. Keskitetyistä ratkaisuista siirryttiin liittokohtaisiin neuvotteluihin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vetäydyttyä tupo-mallista. Minimipalkkakeskustelussa on syntymässä jonkinlainen epäpyhä allianssi, jossa osa perinteisesti vastakkaisilla puolilla olevasta vasemmistosta ja yritysmaailmasta on löytämässä toisensa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi Twitterissä, että vasemmistoliitto on valmis säätämään minimipalkkalain. Suomen Yrittäjät on ajanut minimipalkkaa jo pitkään perustellen sitä järjestelmän selkeydellä. Suomessa on lisäksi kasvava määrä työntekijöitä yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella. EK ei ole ollut minimipalkasta yhtä innostunut. Kriittisiä sitä kohtaan on oltu myös ay-keskusjärjestöissä, joissa pelätään, että minimipalkasta muodostuu myös enimmäispalkka. Jos minimipalkoista säädettäisiin laissa, valtaa siirtyisi poliitikoille ja palkkataso voisi heilahdella kulloisenkin hallituspohjan mukaan. Lakiperusteiset palkat eivät jäisi kiinni ainakaan EU:sta, sillä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut minimipalkkaa koko unionin alueelle. Orastava keskustelu vähimmäispalkkamallista voi laantua, jos metsäteollisuuden irtiotto ei saa seuraajia muista merkittävistä aloista. Muun muassa Teknologiateollisuus ry on ainakin toistaiseksi halunnut edetä paikallisen sopimisen lisäämisessä työehtosopimusten kautta, vaikka neuvottelut paikallisen sopimisen lisäämisestä ovat edenneet nihkeästi. Mutta jos seuraajia ilmaantuu, pelin henki työehtomarkkinoilla muuttuu merkittävästi. Jos useampi iso ala siirtyy työehtoneuvottelujen ulkopuoliseen paikalliseen sopimiseen, minimipalkka nousee keskusteluun toden teolla. jussi.orell@lannenmedia.fi