Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakuntalaiset kouluvirkamiehet ennustavat hankalaa käynnistysvaihetta – turvavälien ja hygieniavaatimusten täyttäminen liki mahdotonta

Suomen koululaitoksessa odottaa torstaina 14. toukokuuta vaativa tehtävä, kun esi- ja peruskoululaiset palaavat kodeistaan etäopetuksesta kouluihin. Koronaepidemian suojautumissäännöt edellyttävät koulutyössä uuden opettelua eli turvavälien säilyttämistä, ryhmien erillään pitoa ja tehostettua hygieniaa. Koronaeristyksen ja etäopetuksen purkamisesta käyty vilkas keskustelu antaa viitteitä, että osa oppilaista olisi jäämässä vanhempiensa tuella kotiin. Porin kaupungin sivistystoimialan opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen , onko kouluun pakko tulla torstaina 14. toukokuuta? –  Normaalit poissaolokäytännöt pätevät, kun lähiopetuksessa ollaan. Tarkennamme ohjeistusta, kunhan Opetushallituksen ohje valmistuu ja julkaistaan. Toimimme sen mukaisesti. Onko oireita ja odotettavissa, että lapsia voi jäädä pois koulusta? – Se on oletettavissa ja odotettavissa, mutta odotetaan nyt rauhassa opetushallituksen ohjeita. Millaista palautetta on tullut opettajilta koulutyön palautuksesta vain parin viikon jaksoksi ennen kesälomaa? – Kyllä opettajia asia harmittaa ja vähän jännittää. Etäopetuksen järjestäminen on vienyt voimia ja nyt uudet järjestelyt tehdään samaan aikaan, kun annetaan etäopetusta ja pienimuotoista lähiopetusta kouluissa. Kovilla siis ollaan. Kouluväki on kuitenkin vastuuntuntoista ja tämäkin hoidetaan. Entä koronaepidemian riskiryhmäläiset, esimerkiksi perussairauksia potevat, miten he voivat jäädä kotiin? –  Tämän hetken ohjeen mukaan "Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, palata kouluun tai varhaiskasvatukseen. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille." – Nyt vain odottelemme täsmennyksiä ohjeisiin ja tulevan viikon aikana suunnitellaan järjestelyjä. Opetuksen, koulupäivien rytmityksen, kuljetusten, ruokailujen, iltapäivätoiminnan ja muiden osien pohtiminen on iso kokonaisuus, joka tulee rakentaa harkiten. Arkijärkisesti ajatellen asioissa täytyy edetä, huomioiden henkilökunnan jaksaminen ja annettu ohjeistus. Raumalla ihmetellään miten väljentää parakkikoulua Rauman kaupungin sivistystoimialan johtaja Soile Strander arvioi maan hallituksen linjaukset koulutyön palauttamisesta osin mahdottomiksi. Hänen mielestä päätöksentekijät ovat huomattavan etäällä koulutyön käytännöstä. Raumalla odotetaankin hartaasti ohjeita ja neuvoja ministeriöstä ja opetushallituksesta. Strander mainitsee muutamia esimerkkejä pulmallisista korona-ajan koulutyön järjestämisvaatimuksista. – Miten voimme järjestää väljemmät tilat tai siirtää koulutyötä muihin tai tyhjiin tiloihin, kun sellaisia tiloja ei ole. Jotain voidaan järjestää esimerkiksi liikuntasaleista, mutta vain osaksi. – Meillä ovat Nanun peruskoulu ja Hj. Nortamon yläkoulu väistötiloissa. Niissä väljentäminen ja etäisyyksien pitäminen on vielä vaikeampaa, Strander toteaa. Pähkäiltävänä on myös kouluruokailun järjestäminen. Raumalla on Nanun keskusruokalaan keskitetty noin 1 000 henkilön ruokailu, jotka normaalioloissa on voitu hoitaa noin kahdessa tunnissa. – Mikäli ruokailuun mentäisiin 50:n ryhmissä ja ruokailu kestäisi puoli tuntia, veisi lounas kymmenen tuntia, Strander ihmettelee. Esitettyä eri oppilasikäryhmien vuorotyöskentelyä kouluissa on käytännössä myös hankala järjestää, eikä se sopisi yhteen säädösten mukaisen tuntijaon kanssa. – Jos alakoululaiset olisivat kello 9–12, seuraavat ikäluokat kello 12–16 ja yläkoululaiset 16–21, miten henkilökunnan työ voidaan järjestää. Se on arvoitus. Henkilökunnan riittävyys on ilmeinen pullonkaula, kun vaatimuksena on luokkaryhmien pitäminen rajallisina ja ryhmät toisistaan erillään. Vielä ratkaisematon ongelma on, miten opettajahenkilöstö voisi jakautua ja silti olla mahdollisimman tiiviisti yhden luokan koulutyössä. – Ihmeteltävänä on myös kuljetusten järjestäminen, jos vaatimuksena on ryhmien pitäminen erillään. Eivät he voi mennä samaan bussiin tai taksiin, jos ryhmät on pidettävä toisistaan erossa, Soile Strander. Hän lisää, että opettajatyövoiman järjestäminen ja riittävyys yläluokilla on myös oma lukunsa. Eri aineilla on omat opettajansa, esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa ja kielissä. Strander kysyy miten opetus on järjestettävissä niin, että luokalla on yksi pysyvä opettaja. Arvoitus on myös miten valinnaisaineiden opetus voi toimia, kun niihin olisi yhdistettävä useiden eri ryhmien oppilaita. – Toivon, että saamme hyvät ohjeet miten tämä kaikki voi onnistua. Muuten tästä kahdesta toukokuun kouluviikosta tulee farssi, hän huokaa.