Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

”Jos virtaamat kasvavat entisestään, uhattuna on kymmeniä ellei satoja asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia” – Pirkanmaan järvet ovat nyt huolestuttavan täynnä

Kokemäenjokea ja sen sivu-uomia pitkin talvea piinanneet tulvat eivät ole vesistön valuma-alueen sademäärien valossa mikään ihme. Valuma-alueella satoi ely-keskuksen mukaan marras-helmikuussa yli puolitoistakertaisesti tavanomaisiin talviin verrattuna. Sateet tulivat pääasiassa vetenä ja yksittäiset lumikertymät ovat sulaneet nopeasti. Koska talvella ei ole haihduntaa, sateet valuvat suoraan jokiin ja järviin. Loimijoen valuma-alueella sadetta kertyi marras-helmikuussa 336 milliä, kun vuosien 1971–2018 keskiarvo on 187 milliä. Vanajaveden valuma-alueen sademäärä oli 278 (keskiarvo 177), Näsijärven reitin 292 (178) ja Ikaalisten reitin 330 milliä (194). Rankat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn onkin jouduttu hakemaan poikkeuslupia, ettei Kokemäenjoen tulvatilanne pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka viime aikojen poutapäivät ja pakkasyöt ovat tuoneet helpotusta. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet sateiden seurauksena ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Vedenkorkeudet ovat laajasti tavanomaisia kevättulvia korkeammalla, ja monin paikoin nousun ennustetaan jatkuvan edelleen. – Vanhimmat havainnot vedenkorkeudesta Pirkanmaalla ovat 1860-luvulta, eikä mittaushistoriassa ole maaliskuun alussa koskaan mitattu näin suuria vedenkorkeuksia, toteaa Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä . Vedenkorkeus on nyt säännöstellyissä järvissä 51–71 senttiä ja luonnontilaisissa järvissä 32–77 senttiä pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Aluehallintovirasto myönsi Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn vähäisen lumikertymän vuoksi helmikuun alussa poikkeusluvan. Sen myötä järvien pintoihin ei tarvitse tehdä pakollista kevätkuoppaa, jolla varaudutaan tavallisesti sulamisvesien aiheuttamaan vedenpinnan nousuun. – Poikkeuslupien turvin on pystytty estämään tulvavahinkoja Kokemäenjoella, sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid . Nyt tulvatilanne on helpottanut sateettomien päivien ja yöpakkasten seurauksena, mutta alkaneelle viikolle ennustetaan jo uusia sateita. Jos vettä sataa edelleen paljon, Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien pitäminen sallituissa rajoissa on hankalaa ilman juoksutusten lisäämistä. Juoksutusten lisääminen taas voisi aiheuttaa tulvavahinkoja ainakin Huittisissa ja Kokemäellä sekä Sastamalan Kiikassa. – Jo nyt Kokemäenjoen keskiosalla on ollut laajoja peltoalueita veden vallassa. Jos virtaamat kasvavat entisestään, uhattuna on kymmeniä ellei satoja asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia, kertoo Varsinais-Suomen elyn johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen . Pirkanmaan ely-keskus on hakenut tilanteen vuoksi aluehallintovirastolta lupaa säännöstelyrajan ylittämiseen, jotta juoksutusten lisäämiseltä vältyttäisiin. Kyröskosken voima puolestaan hakee Kyrösjärvelle jatkoa aikaisemmin saatuun poikkeuslupaan, jotta juoksutus voi jatkossakin olla lupaehtoja suurempi. Nykyisiin säännöstelylupiin ollaan tekemässä myös pysyviä muutoksia. Syksyllä 2018 jätettyjen hakemusten tarkoituksena on lisätä joustavuutta vesistöjen säännöstelyyn varsinkin keväisin.