Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Kiky-tunnit pois, korotukset 3,3 prosenttia – kiky-tunnit säilyy, korkeammat korotukset

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana toimivan taloustieteilijä Lauri Kajanojan mukaan Suomen kustannuskilpailukyky näyttäisi pysyvän ennusteiden valossa suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan samanlaisiin sopimuksiin kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä (Demokraatti 14.1.). Toinen vaihtoehto Kajanojan mielestä 3,3 prosentin palkankorotuksille ja kiky-tunneista luopumiselle on, että palkankorotukset ovat korkeampia, eikä kiky-tunteja oteta pois. Lauri Kajanojaa voidaan pitää kiky-tuntien asiantuntijana, sillä hänen laskelmiaan käytettiin alkuperäisen kiky-sopimuksen laatimisessa. Etelärannassa pelätään, että Suomen palkkataso ja kustannuskilpailukyky karkaava käsistä. Kajanojan ennusteen mukaan näin ei tulisi käymään. SAK:ssa kaivettiin esiin EU:n tilastotoimiston Eurostatin tilastot. Niiden mukaan teollisuuden työvoimakustannukset olivat vuonna 2018 Suomessa alhaisemmat kuin kilpailijamaissa: Norja 56,10, Tanska 45,60, Ruotsi 40,90 ja Suomi 36,80 euroa työtunnilta. Työantajapuolen näkökulmasta suotuisaa kehitystä on tapahtunut koko 2010-luvun ajan. Työnantajat ovat hyötyneet vuosikymmenen aikana maksutaakkansa kevenemisestä arviolta 22 miljardin euron verran. Yhteisöveron leikkaus, Kela-maksun poistaminen, kiky-tunnit ja sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen toivat yksistään vuonna 2019 työantajille 4,6 miljardin euron potin. Valtion ”höveliys” ja palkansaajien maltilliset palkankorotukset näkyvät myös yritysten voitoissa. Kymmenessä vuodessa ne kasvoivat 35 prosentilla. Hyvin menestyvät yritykset ovat kaikkien suomalaisten etu, mutta tosiasioiden valossa on vaikeaa uskoa, että palkansaajien vaatimukset olisivat todellinen syy käynnissä olevan sopimuskierroksen kriisiytymiselle. Pekka Ovaska Pori