Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalitulos Eurovaalikone Satakunta Urheilu MM-kiekko Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri ehdotuksesta tutkia päättäjien mielenterveyttä: "En lähtisi tälle linjalle"

Psykiatrian emeritusprofessori Matti Isohanni ehdotti Duodecim -lehdessä valtaapitäville kattavampia työterveystarkastuksia, joihin kuuluisi myös mielenterveyden ja kognitiivisten suorituskyvyn tutkimus. Hänen mukaansa kuormittava johtajan tai poliitikon voi altistaa mielenterveysongelmille. – Huippuvaikuttajat ovat yleensä vahvoja ihmisiä, mutta purevathan stressi, sairaudet ja ikä heihinkin. Mielenterveyden tutkiminen vaatii haastattelun, luottamusta, avoimuutta ja kyllä siinä edelleen on leimautumisen pelko, Isohanni kertoi Lännen Median haastattelussa. Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki ei lämpene ehdotukselle kartoittaa poliitikkojen mielenterveyttä terveystarkastuksien yhteydessä. – En lähtisi tälle linjalle, vaikka näen siinä paljon hyvää. Minusta siinä olisi ihan selkeä perustuslaillinen ristiriita, joka koskee kansanedustajan koskemattomuutta asemassaan. Täytyy muistaa, että kansanedustajat ovat kansalaisten mandaatilla valittuja, Pienimäki toteaa. Hänen mukaansa työterveyshuollon tehtävänä on hyvän käytännön mukaisesti tukea työterveyttä tietysti myös ennaltaehkäisevästi ja puuttua ongelmiin tarpeen mukaan, herkästikin. Eduskunnassa on oma, integroitu työterveyshuolto, mikä on Pienimäen mielestä selvä etu. – Silloin kontakti asiakkaisiin on aivan erilainen kuin jos olisimme etäämmällä eduskuntainstituutiosta. Terveystarkastukset vaalikauden alussa Kansanedustajien terveystarkastuksia Pienimäki pitää varsin riittävinä. Edustajilla on aina vaalikauden alussa yksilöllinen terveystarkastus ja siltä pohjalta tehdään tarpeen mukaiset jatkoselvitykset. Periaatteessa sama käytäntö on ollut voimassa jo 1980-luvulta saakka. – Sisältöjä ja toimintamalleja on kehitetty vuosien aikana hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Sitä, kuinka kattava terveystarkastus on, en lähde tässä avaamaan. Siihen kuuluvat perustutkimukset, kyselyt ja tapaamiset. Tilanteen mukaan reagoidaan ja selvitetään, onko aihetta jatkotutkimuksiin, Pienimäki kertoo. Hän myöntää, että kansanedustajan työ voi olla hyvinkin kuormittavaa. – Melkein jokainen kokee kuormittavuutta, sillä käsiteltävät asiat voivat olla isoja ja haastavia. Sosiaalinen media voi kuormittaa myös runsaasti. Myös aikataulut ovat tiukat, ja se yllättää monet taloon tulevat. Varsinkin uudelta kansanedustajalta työ, rytmi ja haasteet edellyttävät paljon voimavaroja ja sopeutumista. Voimavarat ja vastaanottokyky vaihtelevat toki yksilöittäin. Kynnys ottaa yhteyttä omaan terveyshuoltoon on Pienimäen mukaan kansanedustajilla integroinnin ansiosta yleensä matala. – Eduskunnassa, kuten muuallakin on myös niin, että toisilla kynnys ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon on korkeampi kuin toisilla. Omaa työterveyspsykologia kansanedustajilla ei toistaiseksi ole, mutta kun sellaista tarvitaan, konsultoidaan eduskuntatyötä tuntevia asiantuntijoita. Presidenttien terveyden säännöllinen raportointi ja seuranta aloitettiin Suomessa Urho Kekkosen kauden jälkeen. "Melkein jokainen kokee kuormittavuutta, sillä käsiteltävät asiat voivat olla isoja ja haastavia." Anita Pienimäki eduskunnan vastaava työterveyslääkäri