Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Sianlihaa kyllä riittää, mutta siitä on oltava valmis maksamaan

Sianlihan kriisi on puhuttanut viime aikoina, etenkin pienten ja keskisuurten sianlihanjalostajien ahdinko. Ahdinko johtuu voimakkaasti nousseesta sianlihan hinnasta, mihin suurimpana syynä on Kiinan tuotannon romahtaminen AFS-tautiepidemian takia. Asiasta kertoi Satakunnan Kansa jutussaan (16.12.), jossa Korpelan Lihajaloste Oy:n Mikko Korpela kommentoi: ”Täällä sikoja kasvatetaan osittain EU-tukien avulla. Onko se sitten oikein, että kiinalaiset hyötyvät tilanteesta, kun näitä tukien varassa kasvatettavia lihoja kuskataan kiinalaisille syötäväksi”. Todellisuudessa sianlihan saama yhteiskunnan tuki on 0–5 prosenttia liikevaihdosta. Tuntuisi aika erikoiselta, jos marginaalisen tuen takia sianlihaa ei saisi myydä vientiin tai edes kotimarkkinoilla EU:n markkinahintaan. Sianlihan tuottajahinta on tällä hetkellä Suomessa reilut 1,6 e/kg, kun Saksassa se on reilut 2 e/kg, Tanskassa hieman vajaa 2 e/kg ja EU-keskihintakin on reilut 1,9 e/kg. Yhteiskunnan antaman tuen tasossa ei ole merkittävää eroa esimerkiksi Suomen, Saksan ja Tanskan välillä, kun taas lainsäädännössä sen sijaan on eroa. Esimerkiksi sikojen häntien typistäminen on Suomessa kaikissa olosuhteissa kiellettyä, kun Saksassa se on sallittua ja häntien typistämättömyydestä saa maataloustukea. Korpelan Lihajaloste Oy on itsekin saanut yhteiskunnan tukia. Esimerkiksi vuonna 2015 he olivat Satakunnan suurin maataloustuen saaja, kun tukea maksettiin muun muassa uusien tuotteiden kehittämiseen. Käsittääksemme Korpelan Lihajaloste vie lihatuotteita muun muassa Venäjälle, joten lienee syytä kysyä, miltä kuulostaa lause ”Onko se sitten oikein, että venäläiset hyötyvät tilanteesta, kun näitä tukien varassa kehitettyjä lihatuotteita kuskataan venäläisille syötäväksi”? Mielestämme lause on naurettava, ihan samalla tavalla kuin Mikko Korpelan kommentti tukien varassa kasvatettavista sioista ja niiden kuskaamisesta kiinalaisten syötäviksi. Sianlihan alkutuotanto on ollut kannattavuuskriisissä jo 12 vuotta. Tänä aikana tuotanto on pudonnut reilusta 210 miljoonasta kilosta reiluun 160 miljoonaa kiloon. Pudotusta on siis yli 20 prosenttia. Tilojen määrä on vähentynyt vielä paljon enemmän. Nyt ensimmäistä kertaa erittäin pitkään aikaan on näkyvissä, että sikatilojen kannattavuus voisi parantua. Meillä on huimasti investointivelkaa, minkä maksaminen alan tulevaisuuden kannalta on aivan välttämätöntä. Vaikka olemmekin pettyneitä Mikko Korpelan kommenttiin ja siitä välittyvään asenteeseen, uskomme myös Korpelan Lihajalosteen haluavan kehittää suomalaista liha-alaa yhteistyössä alkutuotannon kanssa. Alan kehitys on koko ketjun vastuulla, missä Korpelan Lihajalosteella innovatiivisena ja monella tavalla esimerkillisenä toimijana on oma merkittävä roolinsa. Vakuutamme, että sianlihaa kyllä riittää, mutta siitä on oltava valmis maksamaan. Laadukkaassa suomalaisessa sianlihantuotannossa hiilijalanjälki on eurooppalaisia kilpailijoita pienempi, saparoita ei typistetä, antibioottien käyttö on vähäistä, sikojen hyvinvointi ja terveydentila on korkea sekä salmonellavapaus on itsestäänselvyys. Toivomme, että tätä arvostettaisiin kautta koko elintarvikeketjun tuottajasta kuluttajaan, eikä annettaisi harhaanjohtavia kommentteja oman edun tavoittelu mielessä. Heikki Sampolahti Ari Berg Timo Heikkilä Suomen Sikayrittäjät ry