Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Hallitusohjelma satakuntalaisittain: Rauman sotalaivahanke nytkähti eteenpäin, mutta kasitiessä riittää edelleen lobattavaa

Rauma Antti Rinteen hallituksen 191-sivuisesta hallitusohjelmasta löytyy niukasti suoraan maakuntiin korvamerkittyjä ohjelmakohtia. Satakuntaan kouriintuntuvia kohtia ovat puolustusvoimien strategisiiin varustehankintoihin kirjattu merivoimien Laivue 2020:n lopullinen hankintasopimus sekä toisena liikenneväylien ylläpidon ja korjausinvestointien lisäys. Neljän monitoimikorvetin toimituksesta on tehty aiemmin suunnittelu- ja esisopimukset Rauma Marine Constructions Oy:n kanssa. Hallitusohjelman puolustuspoliittiseen osaan on kirjattu maan puolustuskyvyn turvaaminen strategisilla hankkeilla, joilla korvataan täysimääräisesti ilmavoimien käytöstä poistuva Hornet-kalusto. Sama kirjaus on tehty merivoimien ikääntyvän laivakaluston korvaamisesta. – Laivue 2020-hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa, todetaan hallitusohjelmassa. Laivueen neljän aluksen ja asejärjestelmien kustannusarvio on noin 1,2 miljardia euroa. Valtatie 8:n vuosikymmenet vireillä olleeseen ja maakunnan ykköstavoitteisiin kuuluvan modernisointiin ja parannuksiin ei ole suoranaista lupausta. Hallitusohjelmaan on kirjattu perusväylänpitoon vuodesta 2020 alkaen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus sekä kertaluonteisista kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinneissa 150 miljoonaa euroa liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Valtatie 8:n parantaminen ja Satakunta joutuu siis kilpailemaan näistä rahoituksista. Hallituksen yleisenä tavoitteena on kuroa kiinni liikenneväylien korjausvelka. Satakuntalaisten kansanedustajien puheenjohtaja Kristiina Salonen (sd.) pitää hallitusohjelman linjauksia maakunnan kannalta positiivisina. Erikseen kohdennettuja alueellisia rahasijoituksia ei hallitusohjelma ei kovin lukuisasti ole muuallekaan. Tulevan hallituksen tavoitteet auttaa teollisuutta globaalissa kilpailussa, lisäsijoitukset koulutukseen, korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärien lisäys sekä lisäsijoitukset lasten ja nuorten hyväksi tukevat myös Satakuntaa, Salonen arvioi. – Kirjaus merivoimien Laivue 2020:n hankintapäätöksestä on myös positiivinen Satakunnan näkökulmasta sekä tuntuvat lisäinvestoinnit perusrakenteiden ja liikenneväylien parantamiseen, Salonen kommentoi. Hän huomauttaa, että tie- ja liikenneväylähankkeissa on merkittävästi edunvalvontatehtävä. Salonen arvioi, että esimerkiksi valtatie 8:n parannushankkeen edistymisellä on hyvät mahdollisuuksia, sillä hallitusohjelmassa investointien keskeisinä perusteluina ovat muun muassa turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. – Jo kirjattujen hankkeiden lisäksi maakunnasta toivoisi myös luovuutta ja uusia ideoita, sillä hallitusohjelmassa on varattuna merkittävä summa ( 3 miljardia euroa) kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin. Nyt olisi tilaisuus saada alkuun jotain uutta, Kristiina Salonen kannustaa. Hallitusohjelman valmistelussa ja neuvotteluissa mukana ollut kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.) arvioi hallitusohjelman yleistavoitteiden sisältöä satakuntalaisesta näkökulmasta varsin myönteiseksi. – Koulutukseen ja yliopistokeskusten rahoitukseen on luvassa vahvistusta. Osaavan työvoiman saantia tukevat ammatillisen opetuksen kehittäminen. ja Satakunnan kannalta merkittävää on täydennys- ja muuntokoulutuksen lisääminen. – Satakunta on myös ruokamaakunta ja siksi maatalouden kannattavuuden parantaminen, elintarvikeviennin kehittämisponnistelut ja biokaasun tuotannon investointituet ovat merkittäviä, Kalli listaa. Tärkeinä hallitusohjelmakirjauksina pitää perusväylänpidon tasokorotusta sekä merivoimien Laivue 2020:n hankintapäätöstä. – Valtatie 8:n parannusten jatkamiselle on vahvat perusteet alueellisten liikennetarpeiden sekä elinkeinoelämän ja teollisuuden näkökulmasta. Mutta valtatien parantamiseksi on vielä edunvalvontatehtävää paljon edessä, Kalli huomauttaa. Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen sanoo, että hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia koulutuksesta, liikenteestä ja puolustuspolitiikasta. Huonoa taas on talous- ja työmarkkinapolitiikka. – Hienoa, että Rauman alushankinta eteni. Yliopistokeskuksista on hyvät kirjaukset, hän summaa. Marttinen arvioi, että Satakunta saattaa olla saamapuolella, kun perusväylänpitoon tulee 300 miljoonaa euroa lisää. Joskin se tarkoittaa sitä, että rahaa ei annettu lisää uusiin hankkeisiin kuten valtatie 8:n investointeihin. – Satakunta olisi voinut hyötyä enemmän, jos rahaa olisi kohdistettu uusien hankkeiden momentille, Marttinen sanoo. Rinteen hallituksen politiikka nojaa vahvasti työllisyyden kasvuun. Marttisen mukaan konkreettisia keinoja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ei ole tarpeeksi. Asia on annettu työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi. – Vaikea uskoa, että kolmikanta tuottaa tuloksia. Uutista täydennetty Matias Marttisen kommenteilla.