Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomen rikkain ihminen on voimaton nettihuijareiden edessä – Antti Herlin saa jatkuvasti viestejä ihmisiltä, joilta on viety rahaa hänen nimellään

Antti Herlin selaa iPadiaan ja yrittää löytää oikean sähköpostiviestin. – Minulle ei koskaan ole tullut mieleenkään sijoittaa senttiäkään bitcoiniin, hän selittää samalla. – Olen koko elämäni tehnyt työtä sen takia, että työ jota teen olisi sen vaivan arvoista. En sen takia, että minulla olisi paljon rahaa, vaan siksi, että tekisin sitä mitä kulloinkin teen onnistuneesti. Miksi joku bitcoin kiinnostaisi minua yhtään? Herlin on hissiyhtiö Koneen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on Satakunnan Kansaa ja Helsingin Sanomia julkaisevan Sanoman suurimpia omistajia. Maatilallaan Kirkkonummella hän kasvattaa lisäksi lihakarjaa. Puhtaasti spekulatiivinen sijoittaminen virtuaali- tai muihinkaan valuuttoihin on hänelle täysin vieras ajatus. Silti juuri bitcoin tulee Herliniä vastaan harva se päivä. "Isä on tullut huijatuksi” Sähköpostiviesti löytyy. Se tuli Herlinille viikko sitten. – Mies kirjoittaa, että hänen 68-vuotias isänsä on maksanut huijareille kymmeniä tuhansia euroja. Kesämökki on mennyt myyntiin, ja eläkkeelle säästetyt varat on käytetty. Isä uskoo yhä edelleen, että rahat tulisivat vielä korkojen kanssa takaisin, Herlin kertoo. Sijoitukset olivat saaneet alkunsa isän internetissä näkemästä artikkelista, joka kertoi Herlinin muka ansainneen omaisuuksia sijoittamalla virtuaalivaluutta bitcoiniin. Mies pyytää Herliniä ottamaan yhteyttä isäänsä ja vakuuttamaan tälle, ettei Herlin itse ole sijoittanut bitcoineihin ja että isä on tullut huijatuksi. Tämänkaltaisia viestejä Herlin on saanut silloin tällöin jo kahden vuoden ajan. Tänä kesänä heinäkuussa sähköpostiviestien ja kirjeiden tulo vilkastui selvästi. Se johtuu siitä, että sosiaalisessa mediassa ja sähköposteissa on levitetty jälleen tehokkaasti Herlinin bitcoin-sijoituksista kertovia kirjoituksia. Kirjoitukset ovat täyttä valetta. Herliniä ei ole haastateltu niihin, eikä hänellä ole mitään tekemistä kirjoitusten tekijöiden kanssa. Ainakin yhden tänä kesänä levinneen kirjoituksen tekijäksi on merkitty Aleksi Tallberg, joka lienee keksitty nimi. Jutussa viitataan niin ikään täysin tekaistuun Ylen uutiseen, jossa uutisankkuri Matti Rönkä muka haastattelisi Herliniä aiheesta. Aidonnäköisiä valesijoituspalveluiden sivustoja Kirjoituksen tarkoituksena on houkutella lukija rekisteröitymään ja antamaan yhteystietonsa rikollisten pystyttämälle sijoitussivustolle. Sen jälkeen lukijaan otetaan puhelimitse yhteyttä yleensä ulkomaisesta numerosta ja houkutellaan sijoittamaan rahaa. Huijauksen tueksi on rakennettu hyvin aidon näköisiä sijoituspalvelujen sivustoja. Ensin pyydetään pientä summaa, mutta vähitellen summat kasvavat. Usein huijatut saadaan asentamaan tietokoneelleen etähallintaohjelma, jolla rikolliset pystyvät hallitsemaan tietokoneen tapahtumia. ”Sijoitusmyyjät” ovat erittäin taitavia taivuttelemaan. Todellisuudessa rahoja ei sijoiteta bitcoineihin tai mihinkään muuhunkaan, vaan ne päätyvät suoraan rikollisten taskuun. Kun uhrin rahat on kupattu loppuun, huijarit sijoituspalveluineen häviävät kuin tuhka tuuleen. Organisoitujen huijausten määrä kasvaa nopeasti Tämän tyyppisten hyvin organisoitujen, rikollisjärjestöjen pyörittämien sijoitushuijausten määrä kasvaa Euroopassa nopeasti. Europolin arvion mukaan erilaisilla petoksilla saatava hyöty on vuosittain Euroopassa noin 10 miljardia euroa. Viime vuonna Keskusrikospoliisi varoitti sijoitushuijauksesta, josta oli tehty yhteensä noin sata rikosilmoitusta. Pelkästään Helsingissä on Helsingin poliisin mukaan tehty tämän vuoden aikana 3 000 rikosilmoitusta erilaisista petoksista. Taitavasti jälkensä piilottavien rikollisten jäljittäminen ja rikosten todistaminen on vaikeaa. Herlinille viime viikolla kirjoittanut mies pelkää, että seuraavaksi hänen vanhempiensa talo menee myyntiin isän sinisilmäisyyden vuoksi. Siihen kaatuisi todennäköisesti vanhempien avioliittokin. – No, lähetin sihteerini kautta huijauksen uhriksi joutuneelle isälle henkilökohtaisen viestin, jossa sanoin, että älä nyt enää sinne rahojasi pane. En tiedä, mitä sen jälkeen on tapahtunut, Antti Herlin sanoo. ”Tajusin, että tämä on vakavaa” Viestejä alkoi tulla Herlinille kaksi vuotta sitten, pian sen jälkeen, kun hän kuuli tuttavan kautta, että liikkeellä oli ensimmäinen valekirjoitus hänen bitcoin-sijoituksistaan. – Itse en ollut siihen törmännyt, kun en ole Facebookissa tai muualla somessa. Aluksi en ottanut koko asiaa kauhean vakavasti. Alussa valeartikkelit olivat tökeröitä käännöksiä, ja Herlin ajatteli, että tuskin kovin moni niihin lankeaisi. Uudet kirjoitukset ovat kuitenkin kieleltään niin laadukkaita, että niitä on todennäköisesti ollut kirjoittamassa suomenkielinen ihminen. Kirjoitukset ovat onnistuneet vakuuttamaan jo monet. – Tajusin, että tämä on aika vakavaa, ja asialle pitää yrittää tehdä jotain. Ensin ihmiset kysyivät Herliniltä lähinnä, pitikö kirjoitus paikkansa. Myöhemmin hänelle on alettu kertoa tarinoita siitä, miten huijarit veivät rahat. Joskus ne ovat erityisen riipaisevia. – Viime joulun alla eräs iäkäs rouva itki sihteerilleni, miten hän oli menettänyt 250 euroa, eikä hänellä ollut varaa ostaa lapsenlapsille joululahjoja. Se oli hänen pienissä varoissaan iso raha, Herlin sanoo. Esitutkinta lopetettiin Joskus viesteissä on vähän syyttävä sävy, vaikka Herlin itsekin on huijareiden uhri. Hänen nimissään levitellään valheita. – Ehkä se liittyy siihen häpeään, jota ihminen kokee, kun on tullut huijatuksi. Jotenkin ajatellaan, että minä olisin tässä osallinen tai vastuussa. Kysytään esimerkiksi, että miksi en ole tehnyt rikosilmoitusta. Mutta minähän olen tehnyt niitä ja paljon muutakin. Herlin kaivaa esiin syyttäjän viime lokakuussa tekemän päätöksen lopettaa esitutkinta. Perusteena oli se, ettei todennäköisesti ulkomaisten tekijöiden jäljille kuitenkaan päästä. Herlinin juristit ovat myös olleet yhteydessä esimerkiksi Facebookiin. Sosiaalisen median kanaviin luodaan jatkuvasti hänen nimellään valeprofiileja, joilla houkutellaan uhreja huijauksiin. – Aina kun yksi profiili poistetaan, kaksi uutta tulee tilalle. Ihmiset ajattelevat, että kyllä poliisi tämmöiset pystyy hoitamaan, mutta ei se pysty. Ehkä ihmisten on vaikea uskoa, että jopa maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluva Herlin juristiarmeijoineen on nettirikollisten edessä lopulta aika voimaton. – Olen miettinyt pitkään, mitä vielä voisi yrittää, mutta ei näille ilmeisesti mitään mahda. Valevideot pelottavat Valesisällöt kehittyvät laadultaan koko ajan. Herlin pelkää, että pian jostain putkahtaa video, jossa hän ylistää elävässä kuvassa bitcoin-sijoituksia. – Se on teknisesti täysin mahdollista. Itse olen nähnyt Barack Obaman videoidun puheen, joka oli valetta. Se näytti ja kuulosti aivan aidolta, ilmeitä ja painotuksia myöten. Herlin uskoo, että ainut keino pysyä huijareiden edellä on parantaa ihmisten medialukutaitoa. Kaikkea mitä lukee tai näkee, ei pidä uskoa. Huijausyrityksiä on kaikkialla koko ajan. – Pitää oppia suhtautumaan median sisältöihin ja viesteihin kriittisesti. Se on kova haaste. Meillä Koneessa organisaatiota testataan koko ajan niin, että sinne lähetetään testimielessä huijausviestejä. Ne pitäisi pystyä erottamaan ja ilmoittamaan niistä. Jos niitä ei havaita, siitä tulee palautetta. Kansalaisille oppi pitäisi saada perille jotenkin muuten. Siksi Herlin päätti puhua huijauksista julkisesti. – En minä näitä itseni kannalta ota kovin raskaasti. Olen tottunut kaikenlaisiin valejuttuihin. Muutama vuosi sitten netissä kiersi englanninkielinen artikkeli, jonka mukaan olisin juuri kuollut Lontoossa vakavaan sairauteen. Joku oli sellaisenkin halunnut tehdä. ”Matalalla riskillä ei voi saada korkeata tuottoa” Herlinin lisäksi mahdollisesti saman rikollisorganisaation tuottamissa valeartikkeleissa on käytetty Suomessa ainakin laulaja Juha Tapion , polttoaineyrittäjä Mika Anttosen , uutisankkuri Matti Röngän ja näyttelijä Jasper Pääkkösen nimiä. – Minua harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka lukevat ja uskovat näitä juttuja. He katsovat, että minä ja muut luotettavana pidetyt ihmiset olemme sijoittaneet näihin ja sijoittavat siksi itsekin. Ja sitten he menettävät säästönsä, Herlin sanoo. Sijoitusasioissa hän kehottaa olemaan erityisen varovainen. Jos jokin ehdotus vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. – Simppeli fakta on, että matalalla riskillä ei voi saada korkeata tuottoa. Jos jollain asialla tulee helposti rahaa, niin markkinatalous toimii sillä lailla, että siihen tulee nopeasti muita yrittäjiä ja kilpailua ja tuotot putoavat, Antti Herlin sanoo.