Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Live Kulttuuri

Ei ihan kuukävely, mutta vihreä ohjelma on silti iso asia – ainakin paperilla

Kuin Euroopan kuukävely, hehkutti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitellessään keskiviikkona niin sanottua vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal) parlamentille. Torstaina suuria sanoja kuulivat jäsenmaiden johtajat. Vertaus kuussa käyntiin on tietysti ontuva, vaikka isoista asioista onkin kysymys. Lähes kaikille talouden aloille levittäytyvä ohjelma on tässä vaiheessa nimenomaan kokoelma tavoitteita, suuntaviivoja ja painopisteitä. Jos kaikki toteutuisi niiden mukaan, muutos eurooppalaiseen yhteiskuntaan olisi mittava. Kuitenkin vasta toteutus ratkaisee, ja siinä kansalliset edut ajavat helposti unionin ilmastotavoitteiden ohi. Ykkösasiaksi energiansäästö, ei vain tuotantotapa Päästövähennystavoitteiden, hiilitullien ja muiden suurten linjojen alle on uutisoinnissa jäänyt useita, mielenkiintoisia kohtia. Yksi niistä on energiansäästön korostaminen. Ilmastokeskustelussa sen rooli on viime vuosina pienentynyt, kun kaikki tuntuvat keskittyneen siihen, millä energia tuotetaan. Komission ohjelman mukaan energiatehokkuus on kuitenkin nostettava ykkössijalle Ympäristön kannalta tämä onkin tärkeää, sillä ainoastaan käyttämättä jäänyt energia on oikeasti nollapäästöistä. Juuri tähän keskittyy toinen ohjelman vähemmälle huomiolle jäänyt kohta. Se koskee rakennuskannan peruskorjausta eli käytännössä energiaremontteja. Komissio haluaa nähdä remonttiaallon leviävän koko Eurooppaan Komission mukaan 40 prosenttia EU-alueen energiasta kuluu rakennuksissa, joten kyse on todella isosta asiasta. Tämä on sitä paitsi päästövähennyksissä viimeinen alhaalla roikkuva hedelmä, painotti komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič Lännen Medialle viime viikolla. Komissio haluaakin nähdä "remonttiaallon leviävän kaikkiin jäsenmaihin". Ohjelmassa visioidaan erityistä peruskorjauspakettia, joka perustuisi suuruuden ekonomiasta saataviin kustannushyötyihin. Käytännössä voisi olla kyse esimerkiksi kokonaisten lähiöiden tai vielä isompien kokonaisuuksien energiatehokkuuden parantamisesta kertarysäyksellä. Komissio haluaa myös lisätä energiaremontteihin annettavaa tukea ja varmistaa, etteivät kansalliset säädökset vaikeuta riittävän tuen antamista vuokra-asuntoihin tai esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille. Erityistä painoa tulee ohjelman mukaan antaa energiaremonteille sosiaalisessa asumisessa. Syynä on energiaköyhyyden riski. Metsistä monipuolisempia ja suurempia – Suomi voi joutua tiukkaan paikkaan Rakennusten aiheuttamat päästöt voivat myös tavalla tai toisella päätyä päästökauppaan. Tämä on yksi tekijä, joilla komissio haluaa varmistaa, että hinta ohjaa automaattisesti sekä energiankulutuksen että päästöjen vähentämiseen. Sama näkyy muun muassa liikennelinjauksessa: liikkumisen hinnan on ohjelman mukaan heijastettava ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Polttomoottorien päästövaatimuksia tiukennetaan ja EU-rahaa on luvassa muun muassa sähköautojen latausinfraan. Hiilen hintaa on tarkoitus saada nostettua kautta linjan. Hakkuitaan lisännyt Suomi joutunee vielä tiukkaan paikkaan, kun ohjelma lisää painetta tarkastella entistä tiukemmin niin metsien hiilivarastoa kuin elonkirjoakin. Metsille esitetään omaa strategiaa, joka keskittyisi erityisesti metsäkadon estämiseen, suojeluun ja ennallistamiseen. "Euroopan metsistä on tultava monipuolisempia ja laajempia", ohjelmassa julistetaan. Maataloudessa komissio haluaa suunnata ainakin 40 prosenttia maatalousbudjetista suoraan ilmastotoimiin. Keinoiksi se listaa muun muassa luomutuotannon lisäämisen ja metsäviljelyn. Ruokaketju halutaan katsoa ilmastonäkökulmasta läpi kokonaan aina ruokahävikkiin asti. Sosiaaliset näkökulmat painottuvat selvästi Kokonaisvaltaisuuden ohella ohjelman tärkeimpiä avauksia on energiaköyhyyden estäminen ja muiden ympäristöpolitiikan aiheuttamien sosiaalisten riskien painottaminen. Komission mukaan luvassa on pohja, jonka varassa jäsenmaat voivat tehdä laajoja verouudistuksia, jotka linjataan ilmastotavoitteiden kanssa yhteen. Päästöjen verotusta halutaan lisätä työn verotuksen sijaan. Komissio lupaa erikseen auttaa jäsenmaita tässäkin varmistamaan, että energia- ja ympäristököyhyys ei nousisi ongelmaksi. Ohjelma mainitsee myös arvonlisäverosääntelyn. Sitä halutaan lieventää niin, että esimerkiksi kasvisruuan hintaa voidaan laskea liharuokaan verrattuna. Esimerkiksi peruskorjaustukien suuntaamisen lisäksi ohjelma nostaa esille julkisen liikenteen vahvan tukemisen ja jopa uudelleenkoulutuksen niille ihmisille, joiden työ loppuu yhteiskunnan muuttuessa hiilineutraalimmaksi. Viherpesu kuriin vaikka lainsäädännöllä Komissio painottaa muutenkin ruohonjuuritasoa, sillä "muutos ei onnistu ilman kansalaisten laajaa tukea". Ohjelma viittaa "viimeaikaisiin poliittisiin tapahtumiin", joilla se tarkoittanee muun muassa Ranskan keltaliivimielenosoituksia. Kansalaisille halutaan saada luotettavaa tietoa, joka auttaa heitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja. Ohjelma nostaa erikseen esille muun muassa yritysten viherpesun kitkemisen tarvittaessa lainsäädännöllä. Lisäksi komissio lupaa varmistaa, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa ympäristöön vaikuttavien päätösten laillisuudesta. Keväällä on luvassa laaja paketti, jolla EU-kansalaiset on tarkoitus sitouttaa ilmastotalkoisiin ja tuoda heidän äänensä kuuluville. Suurten tavoitteiden alla vihreän kehityksen ohjelma on realistinen. Sen mukaan EU tarvitsee entistä parempia suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan ilmastokriisin väistämättömiin seurauksiin.