Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Metsänomistajille on suunnitteilla ensimmäinen valtiontuki täysin ja ainoastaan ilmastolähtökohdista – kompensaatioiden taustalla hiilinielujen vahvistaminen

Suomessa selvitetään ensimmäistä kertaa, voisiko valtio alkaa maksaa korvausta yksityisille metsänomistajille siitä, että nämä kasvattavat lisää hiilinieluja. – Tavoitteena on selvittää, mikä voisi olla malli Suomelle, jos valtio lähtisi korvaamaan metsänomistajille sitä, että he säilövät tulevaisuudessa lisää hiiltä metsiinsä, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. Mahdollisten korvausten taustalla on hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistaminen. Torniainen korostaa, että uudesta tukijärjestelmästä hiilensidonnalle ei ole vielä päätetty, vaan kyseessä on ministeriön aloittama selvitys. Hanke pyritään saamaan kilpailutettavaksi kevään aikana. – Tätä on mietitty pitkään. Hallitusohjelman kirjauksessa on, että selvitetään hiilikorvausjärjestelmät, ja selvitys tehdään nyt osana kirjauksen toimeenpanoa. Tuloksia saadaan toivottavasti käyttöön vuoden sisällä. Metsänomistaja: Korvaukset eivät sovellu kaikille Metsänomistaja ja maaseutuyrittäjä Päivi Korhonen on seurannut hiilinielukeskustelua eikä ole ollenkaan yllättynyt valtion uusista suunnitelmista. – Tietenkin, jos asioihin halutaan vaikuttaa, niin ainahan porkkana on parempi kuin keppi. Yleensä porkkanoihin liittyy ehtoja. Varmaan jokainen harkitsee asiaa omalta kohdaltaan, lähteekö mukaan. Korhonen omistaa noin 80 hehtaaria metsää Paltamossa Kainuussa. Hän muistuttaa, että metsien rakenteet ovat eri tiloilla erilaisia, eivätkä korvaukset sovellu suoraan kaikille. Luonnonsuojeluohjelmiin hän ei ole lähtenyt mukaan. Sen sijaan valtion Kemera-tukihankkeita tilalla on ollut. Korhonen painottaa, että metsää hoidetaan suunnitelman mukaisesti. – Meillä on tilakohtainen metsäsuunnitelma, jonka mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä ja hakkuita. "Pitää olla selkeät kriteerit, mistä korvataan" Onko kansalliselle, valtion rahoittamalle uudelle tukijärjestelmälle tilausta, tätä maa- ja metsätalousministeriö lähtee nyt selvittämään. – Pitää olla selkeät kriteerit, mistä korvataan. Jos metsät kasvavat jo nyt, niin ei metsän kasvattamisesta mitään makseta, vaan täytyy löytää ne lisätoimet, jotka tuovat lisäarvoa ilmaston hyväksi, Torniainen selventää. – Ratkaisujen on oltava pysyviä tai ainakin riittävän pitkäaikaisia. Ei ole mitään järkeä maksaa puun seisottamisesta vain kymmeneksi vuodeksi ilmaston hyväksi, jos hakkuut toisaalla vastaavasti lisääntyvät.​ Valtio kartoittaa, millaisia ilmastokompensaatioon liittyviä hankkeita on jo olemassa kotimaassa ja ulkomailla ja mitä kokemuksia niistä on saatu. Tatu Torniaisen mukaan Suomessa on yksityisellä puolella menossa useita kompensaatiohankkeita, joihin metsänomistajat voivat jo osallistua. Mahdollisesti ministeriössä selvitetään nyt, millaista valtion tukea Suomen yksityiset hankkeet kaipaisivat. Kansainvälisiä hankkeita on selvitetty myös aiemmin. – Kartoitamme vaihtoehdot ja teemme sen jälkeen päätöksiä, kannattaako valtion rahoittaa kompensaatiota. Meidän pitää etukäteen tietää vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Valtiolla on jo vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso ja metsänhoidon tukemiseen tarkoitettu Kemera-tuki. Varsinaisia ilmasto-ohjelmia ne eivät ole. Torniainen kuitenkin huomauttaa, että Metsossa suojellaan monimuotoisuuskohteita ja osa kohteista on runsaspuustoisia, joten niilläkin voi olla ilmastovaikutus. – Samoin Kemera, jossa tuetaan nuorten metsien hoitoa, palvelee metsien kasvukykyä ja sitä, että ne pysyvät terveinä. Tällöinhän ne sitovat myös hiiltä enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi muutama päivä sitten raportin, jossa arvioitiin muun muassa maankäytön ja metsätalouden kokonaispäästökehitystä. Ministeriön mukaan selvityksistä vedettävä johtopäätös on entistä selkeämmin se, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia. Toimia on tehtävä kaikilla päästösektoreilla samalla, kun ylläpidetään riittäviä maankäyttösektorin nettohiilinieluja. Metsätaloudessa ja maankäytössä oleellista on ylläpitää metsien korkea hiilensidontakyky sekä vähentää maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö