Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Miksi porilaista lihakauppiasta luullaan virolaiseksi? – Murteiden tutkija kertoo kolme syytä

Porilaisten lihakauppiaiden myyntikierros Savossa ei mennyt aivan putkeen, kun paikalliset ihmiset Etelä-Savon Kangasniemellä luulivat heitä ulkomaalaisiksi ”oudon korostuksen” vuoksi. Poliisi sai toistakymmentä epäluuloista yhteydenottoa valkoisella pakettiautolla liikkuneista miehistä, kunnes selvisi, että ongelmana oli savolais-porilainen kielimuuri. Satakunnan Kansa tavoitti huolestusta aiheuttaneen porilaisen lihakauppiaan Janne Multisillan , joka kertoi haastattelussa , että häntä on aikaisemmin luultu usein muun muassa virolaiseksi. Myös uutisen Facebook-kommenteissa nähtiin yhtäläisyyttä Viron ja Porin välillä. Eräs Ulvilaan vasta muuttanut lukija kertoi ihmetelleensä, miksi lähikauppa on täynnä virolaisia, kunnes tarkemmin kuunneltuaan oli ymmärtänyt, että asiakkaat puhuvat sittenkin suomea. Porissa ja Virossa on yhtäläisyyttä Kysyimme Porin seudun murteita tutkineelta Turun yliopiston lehtori Tommi Kurjelta , miten on mahdollista, että Porin murre voidaan sekoittaa viron kieleen. Kurjen myötätunto on täysin porilaisten kauppiaiden puolella, ja hän uskoo, että suurin syy väärinkäsitykseen oli se, että alueella oli ennestään ollut liikkeellä epäilyttävä pakettiauto ja ihmisiä oli sosiaalisessa mediassa varoiteltu ulkomaalaisista kaupustelijoista. – Kun jollain sitten on pakettiauto ja vieras korostus, hänen ajatellaan olevan ulkomailta. Se, että porilaista luullaan virolaiseksi, ei ole täysin mahdotonta. Viron ja Porin murteen yhtäläisyyksiä ovat esimerkiksi konsonantteihin loppuvat sanat. ”Tere tulemast” kuulostaisi luontevalta kummallakin ”kielellä”. Lisäksi Porin murteessa on tietty poljento ja tempo, joka on hyvin erilainen kuin itämurteissa Itäsuomalainen ei erota puheen perusteella, onko joku Raumalta, Porista vai Turusta, vaan ne kuulostavat hänen korvaansa kaikki samalta, ”vieraalta” kieleltä. Myös ruotsista lainattu sanasto voi hämmentää. Jos kauppias sanoo vaikka antavansa jotain föliin eli mukaan, se on Porissa arkinen lause, mutta savolaiselle täysin käsittämätön. Lounaismurteissa on myös tavallista se, että sanojen alussa voi olla kaksi konsonanttia. Jos joku ropisee tai rapisee, täällä se voi myös kropista tai krapista , mikä taas ei itämurteissa tulisi lainkaan kysymykseen. Tamperelaiselle haastattelijalle virolainen kävi melkein satakuntalaisesta Kurki muistaa vuosien takaa virolaisen työkaverin, joka muutti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Virosta Satakuntaan. Asuttuaan siellä jonkin aikaa hän haki töitä Tampereelta. – Hän ei siinä vaiheessa osannut vielä kovin hyvin suomea, mutta haastattelija oli kehunut, että oletpa oppinut hyvin satakuntalaisen puhetavan. Hän tulkitsi, että viron ja suomen sekoitus oli murretta. Rannikkoalueiden kielen samankaltaisuutta saatetaan selittää runollisesti sillä, että kalastajien ei kannata puhua pitkästi, koska merellä tuuli kuitenkin veisi sanojen loput mennessään. Kurjen mukaan todennäköisempi syy kuitenkin on germaanisten kielien vaikutus. Porin seudulla kieli on saanut vaikutteita ruotsista, viro taas saksasta, ja se on johtanut esimerkiksi konsonanttiloppuisten sanojen yleistymiseen. Yhtäläisyydet lounaismurteitten ja viron välillä juontuvat siis historiasta.