Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Viime kesänä menehtyneen Hannes Tiiran viimeinen tietokirja oli hänen pääteoksensa – Se esittelee 1700-luvun henkilöhistoriaa

Kirjat Hannes Tiira: Hurtasta Porthaniin. Henkilökuvia 1700-luvun Suomesta. Warelia 2020. 285 s. Tietokirjailija ja pappi Hannes Tiira (1955–2019) jätti jälkeensä laajan kirjallisen tuotannon. Häntä lähellä olivat luonto ja ihminen. Sitä kuvastaa hänen tuotantonsa koko kirjo. Pääteoksenaan Tiira piti nyt postuumisti julkaistua Suomen 1700-luvun historiaa, jossa pääpaino on ajan moninaisilla vaikuttajilla. Useita vuosia työn alla ollut kirja on edellyttänyt laajaulotteista tutkimustyötä, jonka on täytynyt vaatia aivan tavattomia, kun ottaa huomioon Hannes Tiiran sokeuden. Kirjan runkona on yli sadan 1700-luvulla toimineen suomalaisen tai Suomessa toimineen ruotsalaisen henkilöhistoria, heidän ansionsa ja mahdolliset erehdyksensä. Henkilöt on ryhmitelty osaksi erityisalansa (papit, lääkärit, arvostettavat naiset jne.), osaksi historiallisten tapahtumajaksojen (Suuri Pohjan sota, vapauden aika jne.) mukaan. Tiiran kirjan nimessä "Hurtta" tarkoittaa Pohjois-Suomessa kauhua herättänyttä sadistista kruununvouti Simon Affleckia , josta Eino Leinokin on kirjoittanut näytelmän Simo Hurtta . Toisen nimen Porthan kaikki tuntevat. Kirjansa esipuheessa Tiira tyrmää aikojen kuluessa toistuneet valitukset siitä, että Ruotsi olisi jättänyt 1700-luvulla itäiset osansa eli Suomen jotenkin hunningolle. Hän katsoo, että Ruotsin eri osia hoidettiin jokseenkin yhdenvertaisesti. Ruotsi oli 1600-luvulla yksi Euroopan suurvaltoja, mutta 1700-luvun alussa sitä köyhdytti eri tavoin Suuri Pohjan sota (1700–1721). Suurta Pohjan sotaa koskeva kirjan osio on perusteellinen. Suomi koki Isovihan venäläisten miehitettyä koko maan. Kansa kärsi. Tiira nostaa esiin henkilöitä, joista osa on aiheetta vaipunut unohduksiin. Yhden henkilön Tiira on unohtanut: kreivi Johan Lillienstedtin (1655–1732). Tämä porilaissyntyinen, Porin triviaalikoulun kasvatti neuvotteli Ruotsin valtaneuvoksena Uudenkaupungin rauhan, joka päätti Suuren Pohjan sodan 1721. Mutta porilaiset ja Pori saavat sijan Tiiran kirjassa. Merkittävää oli se, kun Pori sai vuonna 1765 tapulikaupungin oikeudet. Toisin sanoen se pääsi vapaasti käymään kauppaa muiden kaupunkien ja ulkomaiden kanssa. Tähän aikaan Porin pormestarina oli Lars Sacklén (1724–1795). Tehokas Sacklén oli pormestarina yli 40 vuotta, jolloin kaupunki kehittyi taloudellisesti ja kulttuurisesti. Virkansa ohella Sacklénilla oli useita tuottoisia liiketoimia. Hän muun muassa omisti lasitehtaan ja tiilitehtaan. Koiviston kartanon isäntä ja Turun Akatemian professori Johan Kraftman (1713–1791) pani toimeen laajan Lattomeren suon kuivatuksen. Projekti oli ainutlaatuinen sen ajan Suomessa. Hän oli opettajana myös Porin triviaalikoulussa, jossa ainoana kouluna syvennyttiin myös maatalouteen. Sekä Sacklénilla että Kraftmanilla on oma katunsa tämän päivän Porissa, minkä Tiira olisi voinut mainita. Hitain askelein lääketiedekin edistyi 1700-luvun Suomessa. Porin piirilääkärinä 53 vuotta toiminut Bengt Björnlund suoritti 1775 Suomen ensimmäisen keisarileikkauksen. Edellä olevat henkilökuvaukset ovat vain vähäinen osa Hannes Tiiran ytimekkäistä kuvauksista, joissa ei turhaa sanaa ole. Tiira on ollut harvinainen monitietäjä. On onni, että hänen yhden alan tietämyksensä on nyt saatu näihin kansiin. Tiiran tyylitaju on moitteeton silloinkin, kun hän selvittää jotakin asiaa pilke silmänkulmassa. Tiiran taidonnäytettä voi varauksetta suositella kaikille Suomen 1700-luvun historiasta kiinnostuneille ja myös muille Suomen historian ystäville.