Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kirjurinluotoa kehitettävä, kylpylä sopii kokonaisuuteen

Narmacon Oy on jättänyt Porin kaupungille varauksen tontista, jolle yhtiö suunnittelee rakentavansa kylpylähotellin. Varaus on 14 kuukauden mittainen ja koskee tonttia, jonka pinta-ala on 20 568 neliömetriä. Hotellirakennuksen rakennusoikeus olisi enintään 8 227 kerrosneliömetriä. Kaksikerroksinen rakennus nousisi Kirjurinluodontien varteen, nykyisen Hanhipuiston asfalttikentän alueelle. Jo ennen kuin tontti on varsinaisesti vuokrattu tai myyty, on asiasta alkanut keskustelu. Tämä onkin tervetullutta, sillä hanke on kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä. Perinpohjainen keskustelu on syytä käydä nyt, eikä jälkijättöisesti, hankkeen jo mahdollisesti käynnistyessä. Kaupungin virkamiehistö on hankkeen kannalla. Esimerkiksi konsernihallinnon toimialajohtaja Lauri Kilkun mielestä alueen yrittäjät, tapahtumajärjestäjät ja asukkaat hyötyvät, jos Kirjurinluotoon tulee uusia toimintoja. Matkailu olisi omalta osaltaan tuomassa Poriin kaivattua elinvoimaa ja houkuttavuutta. Ne, jotka hanketta vastustavat, näkevät luodoille tapahtuvan rakentamisen pilaavan upean kaupunkipuiston ja ulkoilualueen. Samoja mielipiteitä on esitetty jo vuosikymmenet, kohteet ovat tosin vaihdelleet suunnitellusta kongressikeskuksesta monitoimitoimiareenaan. Kirjurinluodon kylpylähotelli sopii luotojen kokonaisuuteen. Se palvelisi paitsi matkailijoita, myös laajentaisi luotojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Siinä monet keskustelijat ovat erittäin oikeassa, että kansallinen kaupunkipuiston on rakentamisen kannalta hyvin herkkä alue. Arkkitehtuurin pitää istua maisemaan ja olla kyllin hienovaraista alueen arvolle. Luotojen alueen kehittämistä pitää edelleen jatkaa. Kaupunkipuistoa, sen viheralueita ja retkeilyreitistöä voidaan hyvin laajentaa länteen. Hanhipuiston nykyisen asfaltoitu alue on vain hyvin pieni osa alueesta, jota voidaan käyttää ulkoiluun ja virkistykseen. Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen merkittävimmän joen ja suomalaisten asutuksen kehittymisen vaiheista. Sen ydin on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Tähän kaupunkikehitykseen kuuluu myös elävän kaupungin jatkumo. Kaupunkipuisto ei ole museo.