Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Juna ja yliopisto eivät riitä – Satakuntaan tarvitaan koko väestön kattava oppimisjärjestelmä

Mikko Elo kirjoitti (SK 21.2.), että Satakunnan kehittämisen ydinkysymykset ovat hyvät ja nopeat junayhteydet sekä yliopistollisen opetuksen kehittäminen tavoitteena oma yliopisto. Molemmat ovat hyviä ja kannatettavia pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta tarvitaan muitakin menestystekijöitä. Suomen ja myös Satakunnan tärkein kilpailu- ja menestystekijä on laajaan sivistyspohjaan perustuva osaaminen. Tulevaisuuden osaamisessa yhdistyvät hyvä teoreettinen ja käytännöllinen tietotaito sekä kielitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan koko väestön kattava oppimisjärjestelmä, jossa eri koulutustasot ja -muodot toimivat tiiviissä yhteistyössä siten, että oppijat saavat aidosti riittävää ohjausta ja opetusta läpi elinikäisen opintopolun varhaiskasvatuksesta työelämään. Samaan aikaan, kun erittäin nopea muutos luo valtavat haasteet opetukselle, oppimiselle ja osaamiselle, hälyttävät väestöennusteet muodostavat uuden haasteen koulutuksen järjestämiseen. Ollaan ajautumassa tilanteeseen, ettei kaikissa kunnissa ole enää edes omaa peruskoulua, saati ammattikoulua tai lukiota. Laskeva ja epätasainen väestökehitys on myös todellinen uhka Satakunnan elinvoimaisuudelle. Kansallisten tavoitteiden mukaan Suomen pitää nostaa koulutustasoaan niin, että kymmenen vuoden kuluttua vähintään puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Ydinkysymys on, mistä saadaan opiskelijat korkea-asteelle? Tosiasiassa korkeakoulutettujen määrä on laskenut. Muualla maailmassa se on lisääntynyt. Suomessa 25–34 -vuotiaiden korkeasti koulutettujen osuus jäi vuonna 2016 alle vuoden 1997 tason. Ikäluokkien jatkuvasti pienentyessä on ymmärrettävä ja viimein tunnustettava tosiasia, ettei pelkästään lukiokoulutus tuota riittävästi korkea-asteen opiskelijoita. Todella hälyttävä tilanne vaatii koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista tarkastelua. Suomella eikä Satakunnalla ei ole varaa menettää yhtään nuorta koulutuksen ulkopuolelle. Yhdistelmäopinnot ovat hyvä polku korkea-asteelle, mutta niiden suosio on viime vuosina laskenut. Nykyisin kaksoistutkinnon valitsee vain viitisen prosenttia opiskelijoista, Porissa vieläkin vähemmän. Uudet lait ovat tuoneet muutoksia sekä tutkintojen sisältöihin että niiden suorittamiseen, joten myös yhdistelmäopintojen toteuttamistapoja tulee uudistaa. Nettisivujensa mukaan Pori on periksiantamaton, itsepäinen, mutta aina uudelleen luovasta hulluudesta ja vastakohdista voimaa ammentava kaupunki, joten nyt Pori voisi hyödyntää luovuuttaan ja käynnistää valmistelutyön, jolla kehitettäisiin paikallinen yhteistyömalli yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Porin sivistyskeskus voisi ottaa aktiivisen roolin yhteistyön kehittämiseen. Pitkän tähtäimen malliin tulisi sisällyttää myös nivelvaiheiden kehittäminen varhaiskasvatuksen korkea-asteelle, digi-pedagogiikan hyödyntäminen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Jukka Söderdahl Pori