Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Lounaisen Suomen osaajapulaan vihdoin lievitystä – takamatka pitkä Oulun ja Tampereen seutuun: ”Monta kertaa saatiin turpiin Helsingissä diplomi-insinöörien koulutuksesta”, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo

Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat saamassa lähitulevaisuudessa jonkinlaista huojennusta teknologiateollisuuden osaajapulaan, kun Turun yliopisto sai kesällä ministeriön suostumuksen tekniikan koulutusalan ja diplomi-insinöörien tutkintokoulutuksen laajentamiseen. Raumalla vieraillut Turun teknologiakampuksen johtaja, professori Mika Hannula kertoo uuden koulutuksen ohjelmien ja sisällön suunnittelun edenneen suotuisasti yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Uudet koulutuspaikat ovat mukana kevään 2020 hakuprosessissa ja koulutus käynnistyy siis ensi vuonna. Hannulan mukaan uusina ovat Turun yliopistoon tulossa konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat nykyisten biotekniikan ja tietotekniikan lisäksi. Kumpaiseenkin koulutusohjelmaan otetaan 40 kandidaattiopiskelijaa ja 10 diplomi-insinööriopiskelijaa. Laajennus tuo Hannulan arvion mukaan hyvin kilpailukykyisen ja monialaisen polyteknisen koulutuskokonaisuuden. – Sisäänotto miltei kaksinkertaistuu. Se ei ole kansallisesti iso lisäys, mutta alueellisesti tärkeä Varsinais-Suomelle ja Satakunnalle. Uudet osaajat valmistuvat seuraavaan suhdanteeseen, toivottavasti uuteen nousuvaiheeseen. Läntinen Suomi on ollut tekniikan koulutuksessa, erityisesti diplomi-insinööritason koulutuksessa takamatkalla verrattuna esimerkiksi Ouluun, Pirkanmaahan sekä Kaakkois-Suomen Lappeenrannan tekniikan yliopistokoulutukseen. Näin siitä huolimatta, että lounaismaakuntien ja sen teknologiayritysten osuus on merkittävä vientiteollisuudessa ja kansantuotteen kartuttamisessa. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski on tyytyväinen koulutuksen laajentumiseen korkea-asteella. Jo oli korkea aikakin, hän sanoo. Koski kertoo käyneensä toistuvasti Helsingissä ministeriössä emeritusrehtori Kalervo Väänäsen kanssa puhumassa läntisen Suomen diplomi-insinöörikoulutuksen puolesta - ja monta kertaa tuli myös turpiin. Koski toteaa, että kehäraakkikin voi yllättyä vuosikymmenten jälkeen ja sellainen olisi kesällä saatu ministeriön koulutuspäätös. Lopulta viesti meni perille. Pelkkä koulutuksen määrällinen laajennus ei vielä ratkaise ja nosta alueen vetovoimaa, Koski lisää. Osaajapulaan tarvitaan oppilaitosten ponnistelujen lisäksi palveluja, työpaikkoja rekrytoitavien puolisoille ja viihtyisiä asumisen vaihtoehtoja.