Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lähiviikkoina otetaan rohkeita askelia – pääministeri Marin kertoo, miksi Suomi on siihen valmis

Suomi on saamassa uuden alun kamppailussa koronaepidemiaa vastaan, kun yhteiskuntaa taas avataan ja tautitilanne on aiempaa parempi. Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti STT:n haastattelussa kantaa koronaepidemian isoihin kysymyksiin ja siihen, kuinka valmis Suomi on yhteiskunnan avaamiseen. Marin avaa meren puoleiset ovet virka-asunnollaan Kesärannassa. Ääni on painuksissa, mutta testi on vastikään osoittanut, että koronaa hänellä ei ole. Myöhemmin päivällä Marin jää vilustumisen takia sairauslomalle ainakin alkuviikon ajaksi. Suomessa eletään nyt rajoitusten purkamisen aikaa. Koulut avasivat ovensa viime viikolla, ja ensi viikon maanantaina vuorossa ovat ravintolat tiukoin turvamääräyksin. Tällä hetkellä näyttää Marinin mukaan siltä, että rajoitusten purkamista on mahdollista jatkaa. Kouluissa on todettu sairastapauksia, mutta niihin on vastattu Marinin mukaan kuten uuden strategian mukaan pitää. –  Kun on havaittu tautitapaus, on jäljitetty altistuneet, heidät on asetettu karanteeniin ja taudin saaneet on hoidettu, Marin selvittää hallituksen hybridistrategiaa. Strategia tarkoittaa käytännössä sitä, että osa rajoituksia puretaan asteittain samalla kun testausta, jäljitystä ja eristämistä tehostetaan. Kirurgisista suojaimista apu toiseen aaltoon Vielä ei ole tiedossa suosittaako hallitus pukemaan terassille kankaisen arkimaskin tai kuinka nopeasti mobiilisovelluksesta saadaan apua altistuneiden jäljittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä kangasmaskeista odotetaan tämän viikon aikana. Marin ei ennakoi, mille kannalle ministeriö kallistuu. Hän toteaa, että maskeja voi käyttää, vaikka suositusta ei ole annettu. –  Erityisesti joukkoliikennevälineissä ja ahtaissa sisätiloissa on hyvä ajatella myös muiden terveyttä. Toistaiseksi yleistä suositusta ei ole annettu. On mahdollista, että sellainen annetaan, Marin sanoo. Se mistä olisi varmasti apua, on hänen mukaansa korkean suodatustehon kirurginen suu- ja nenäsuoja. Marin toivoo, että niiden kotimainen valmistus vauhdittuisi niin paljon, että suojaimia riittäisi sairaaloiden ja esimerkiksi vanhusten hoivan ohella mahdollisimman pian myös arkikäyttöön. –  Suojaimista olisi varmasti iso apu siinä vaiheessa kun toinen aalto mitä todennäköisimmin tulee. Emme vielä tiedä tuleeko toinen aalto ja kuinka voimakkaana, mutta siihen on varauduttava. Marin toivoo, että myös mobiilisovellus saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. –  Ihannetilanne olisi, että mobiiliaplikaatio olisi jo käytössä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Valmiuslaki takaisin hyllylle ehkä kesäkuun jälkeen Viime päivinä on herättänyt keskustelua, olisiko hallituksen pitänyt selkeämmin kertoa, mitkä sen kehotuksista olivat lakiin pohjaavia kieltoja ja mitkä suosituksia. Hämmennystä on ollut varsinkin länsirajalla, koska perustuslain mukaan suomalainen saa lähteä ja palata epidemiasta huolimatta. Marinin mukaan itse päätöksissä asia on ilmaistu selvästi, mutta viestinnässä olisi pitänyt parantaa. –  Ihmisille ei ole ollut riittävän selvää, onko kyse suosituksesta vai määräyksestä vaikkakin hallituksen päätöksissä tämä kerrotaan, Marin myöntää. Hän toivoo, että valmiuslain voimassaoloa ei tarvitsisi pidentää enää kesäkuun lopun jälkeen. Poikkeusolojen takia käyttöön otetulla lailla on ollut mahdollista puuttua ihmisten perusoikeuksiin. Valmiuslain käytöstä luovutaan Marinin mukaan heti, kun se on mahdollista. "Kyse ei voi olla avoimesta valtakirjasta." Saksan ja Ranskan ehdotus 500 miljardin euron elpymisrahastosta saa keskiviikkona tarkemman muodon, kun komissio antaa oman elvytysehdotuksensa. Suomi haluaa, että uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle asetetaan tiukkoja ehtoja, sanoo pääministeri Marin. Saksan ja Ranskan ehdotuksen mukaan rahaa jaettaisiin jäsenmaille seitsenvuotisen rahoituskehyksen kautta nimenomaan tukina, eikä lainoina. Merkittävää olisi se, että elpymisrahastoa rahoitettaisiin yhteisellä lainanotolla. –  Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Kuitenkin on tärkeää, että nämä välineet ovat tarkkarajaisia ja läpinäkyviä. Suomessa eduskunta lopulta päättää voidaanko lähteä mukaan ja minkälaisiin välineisiin, Marin sanoo. Hallitus ottaa hänen mukaansa tarkemmin kantaa, kun komissio on antanut esityksensä. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti. Marinin mukaan Suomi on puhunut lainaperusteisuuden puolesta, minkä hän kertoo tuoneensa esiin komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille heidän puhelinkeskusteluissaan. Suomi ei kuitenkaan ollut mukana tiukinta linjaa ajaneiden maiden Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Ruotsin yhteisessä kannanotossa. –  Suomen lähtökohtana on ollut, että jokainen maa vastaa omista veloistaan ja omasta taloudestaan. Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta, ja tätä on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa. Tilanne kokonaisuudessaan on kuitenkin erittäin haastava. Koronakriisi on yllättänyt kaikki maailman ja Euroopan maat, Marin sanoo. Hän ei ottanut vielä maanantaina kantaa elpymisrahaston kokoon. –  On väline ja kokoluokka mikä tahansa, sille pitää asettaa myös tiukkoja ehtoja. Sen pitää edistää yhteisiä tavoitteita ja kunnioittaa niitä sääntöjä, joihin olemme yhdessä sitoutuneet. Minkäänlaisesta avoimesta valtakirjasta ei voi olla kyse. Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen. "Avoimuutta kannattaa noudattaa mahdollisimman laajasti" Vastuu julkisuusperiaatteen noudattamisesta kuuluu jokaiselle ministeriölle ja viranomaiselle, sanoo pääministeri Marin. Julkisuudessa olleita asiakirjapyyntöjä ei ole hänen mukaansa käsitelty hallituksen kesken. Koronapaperien julkisuus nousi esiin lauantaina, kun STT uutisoi, ettei valtioneuvoston kanslia ole luovuttanut koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja, joita STT on pyytänyt julkisuuslain perustella. Vain ryhmän kokousten esityslistat on annettu. Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien ja länsirajan tilannetta sekä Uudenmaan sulkemista. Valtioneuvosto asetti covid 2019 -koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa. Ryhmää johtaa Marinin valtiosihteeri Mikko Koskinen . Marinin mukaan hänellä ei ole ollut tietoa asiakirjapyynnöstä. –  Nämä eivät ole sen tasoisia asioita, että ministerit tai hallitus niitä käsittelisivät. Tietopyynnöt tulevat ministeriöihin ja virkamiehet vastaavat niihin, Marin sanoi. Hallitus lupasi aiemmin toukokuussa, että kaikki koronapäätöksenteon taustalla olevat tiedot kuten myös laskelmat oletuksineen julkaistaan. Avoimuudesta linjattiin myös hallitusohjelmassa. Lauantaina STT:n jutun jälkeen Marin kertoi twitterissä keskustelleensa tietopyynnöistä valtiosihteerinsä kanssa. Hän kertoi ohjeistaneensa luovuttamaan kaiken sellaisen tiedon, joka ei ole salassa pidettävää. Marinin mukaan hallitus haluaa toimia mahdollisimman avoimesti. –  Olen käsittänyt virkamiesten arvioineen, että nämä materiaalit ovat sellaisia, että niitä ei ole tarpeen antaa. Vaikka materiaalia ei olisikaan välttämätöntä antaa, se ei tarkoita vielä sitä, että sitä ei voisi tai tulisi antaa. –  Avoimuutta kannattaa noudattaa mahdollisimman laajasti, koska nämä kysymykset koskettavat kaikkia ihmisiä ja ihmisillä on oikeus tietää päätöksenteon taustalla olevat asiat, Marin sanoo.