Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Honkajoki listattiin kriisikuntien joukkoon – yhä useampi kunta lähestyy kriteerejä

Pohjois-Satakunnan Honkajoella kunnan talous on joutunut niin tiukoille, että kunta päätyi valtiovarainministeriön perjantaina julkaisemalle uusien kriisikuntien listalle. – Taseessa on ollut alijäämää pitempään. Viime valtuustokaudella se nousi jo yli tuhanteen euroon asukasta kohti, ja on siellä nyt reilusti, kertoo Honkajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Arimo Koivisto (kesk.). Hänen mukaansa kunnassa on jo tartuttu talousvaikeuksiin. Valtiovarainministeriön kanssa on aiemmin tehty suunnitelma, jonka mukaan kertyneet alijäämät pitäisi olla katettuna vuoteen 2022 mennessä. –Jonkun verran niitä saatiinkin katettua, vaikkei ihan suunnitelman mukaista vauhtia. Sitten viime vuodelle tuli kerta heitolla 1,1 miljoonan euroa uutta alijäämää. Verotulot jäivät 0,9 miljoonaa euroa arvioitua pienemmiksi. Sote-menoista kertyi lisää alijäämää. Kunnan taloutta rasittaa myös uuden koulun rakentaminen kosteusongelmista kärsineen tilalle. Koiviston mukaan kunnassa katsotaan avoimin silmin nyt kaikkia tulevaisuuden vaihtoehtoja, joilla turvataan keskeisten palvelujen säilyminen Honkajoella. Neuvotteluja kuntaliitoksesta ei hänen mukaansa ole käynnissä mihinkään suuntaan. – Eipä tässä lähellä oikein olekaan kuntaa, jolla talous olisi kovinkaan hyvissä kantimissa. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyn eli kriisikuntamenettelyn käynnistämisen kriteerit täyttyivät nyt myös kolmen muun kunnan osalta. Muut listalle nostetut ovat Kyyjärvi Keski-Suomessa, Vehmaa Varsinais-Suomessa ja Rantasalmi Etelä-Savossa. Yhä useampi kunta lähestyy kriteerejä. Satakunnasta listalla on ennestään jo Jämijärvi, missä on käynnistetty talouden tervehdyttämistoimet. Kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2018 julkaistiin 31. toukokuuta. Kuntatalouden menot ovat lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun. Taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen lisääntyminen. Menojen kasvu, verotulojen väheneminen ja investointien kasvu ovat heikentäneet kuntakonsernien toiminnan ja investointien rahavirtaa merkittävästi. Samanaikaisesti kuntakonsernien lainakanta kasvoi noin 1,34 mrd eurolla.