Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Meret nousevat entistä nopeammin, vaikka päästökuri tiukentuisi heti – sopeutuminen olisi alle kahden asteen lämpenemisessä silti vähän helpompaa

Valtamerissä ja rannikoilla tapahtuu vielä valtavia muutoksia, vaikka maailma pystyisi Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämään päästökuriin. Sama koskee jäätiköitä niin Arktiksella kuin etelämmissä vuoristoissakin. Merien tuottavuus vähenee, kalakannat hiipuvat tai siirtyvät, myrskytuhot, maanvyöryt ja muut luonnonkatastrofit yleistyvät ja voimistuvat. Näin käy, vaikka ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin rajoittamaan alle kahteen asteeseen. Ekosysteemien ja yhteiskuntien mahdollisuus sopeutua mullistuksiin olisi kuitenkin sitä helpompaa, mitä vähemmän ilmasto lämpenee. Tätä korostaa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tänään julkaistavassa erikoisraportissaan. Se keskittyy meriin ja jäisiin alueisiin. – Nopeat muutokset valtamerissä ja planeettamme jäisissä osissa pakottavat ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan perusteellisesti, toteaa IPCC:n varapuheenjohtaja Ko Barrett . Meret ja jäätiköt vaikuttavat kaikkiin ihmisiin Raportti ei tälläkään kertaa tuo esille uutta tietoa. Tuoreimman tieteellisen tutkimuksen niputtaminen yhteen luo kuitenkin dramaattisen kuvan siitä, mitä merien, jäätiköiden ja ikirouta-alueiden tulevaisuudesta tiedetään. Lähes 700 miljoonaa ihmistä asuu alavilla rannikoilla ja saman verran vuoristoissa. Arktis on neljän miljoonan ja pienet kehittyvät saarivaltiot 65 miljoonaan ihmisen koti. Monille muille avoin meri, Arktis, Antarktis ja vuoristoalueet tuntuvat kaukaisilta, sanoo IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee . – Mutta me olemme niistä riippuvaisia ja ne vaikuttavat meihin monella tavalla, hän huomauttaa paneelin lehdistötiedotteessa. Puheenjohtaja muistuttaa, että meret ja jäätiköt vaikuttavat ilmastoon ja säähän, ruuan ja veden saantiin, energiaan, kaupankäyntiin, liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuuriin ja identiteettiin. Bahaman katastrofi oli esimerkki Merenpinnan nousu on kiihtynyt ja kiihtyy edelleen. Tähän asti se on raportin mukaan johtunut erityisesti Grönlannin sulamisesta ja meriveden lämpölaajenemisesta, mutta Antarktiksen rooli on todennäköisesti kasvamassa. Vakka lämpeneminen saataisiin pysymään alle kahdessa asteessa, nousee valtamerien pinta puolisen metriä. Se ei kuulosta paljolta, mutta yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikutukset rannikoille ovat mittavia. Monia aiemmin keskimäärin kerran vuosisadassa tapahtuneita mereen liittyviä ilmiöitä voidaan raportin mukaan odottaa joka vuosi jo lähivuosikymmeninä. Se tarkoittaa mittavia ongelmia erityisesti matalilla rannikkoalueilla. Tällaisiin ilmiöihin kuuluvat esimerkiksi myrskyvuokset. Niiden tuhovoimasta saatiin muistutus muutama viikko sitten, kun hurrikaanissa noussut merenpinta aiheutti Bahamalla valtavaa tuhoa. Raportin mukaan jotkin saarivaltiot muuttuvat asuinkelvottomiksi. Milloin tämä tapahtuu, on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Merieliöstö siirtyy, kalakannat hupenevat Suuri osa ilmakehään päästetystä hiilidioksidista imeytyy meriin. Se aiheuttaa mittavia ekologisia muutoksia yhdessä lämpenemisen kanssa. Merivesi muuttuu koko ajan happamammaksi ja erityisesti pintaosien happipitoisuus laskee ja ravinnetasapaino muuttuu. Tämä laskee muun muassa planktontuotantoa, mikä puolestaan heijastuu suurina muutoksina kalojen ja muiden eläinten elinoloissa aina syvänteitä myöden. Esimerkiksi merinisäkkäät ja -linnut joutuvat siirtymään uusille alueille. Mukaan tulevat myös meriveden lämpöaallot. Niiden yleisyys viisikymmenkertaistuu jo kahden asteen skenaariossa. Kaupan päälle merieliöstöä piinaavat muovi ja muut saasteet sekä ylikalastus. Raportin mukaan kalakantojen muutokset ovat jo vähentäneet saalismahdollisuuksia. Muun muassa Euroopalle erittäin tärkeät pohjoisen Atlantin ja Pohjanmeren kalastusalueet tulevat kärsimään erittäin paljon. Puoli astetta voi olla ratkaiseva ero Ilman tuntemattomia keikahduspisteitäkin muutokset voivat olla radikaaleja pienelläkin lämpenemisen erolla. Puolentoista asteen lämpeneminen tarkoittaisi syyskuussa jäätöntä Jäämerta kerran vuosisadassa. Kahden asteen lämpenemisellä tämä toistuisi joka kolmas vuosi. Neljännes maailman ikirouta-aluista sulaa jo alle kahdessa asteessa, mikä voi vapauttaa valtavia määriä maaperän hiiltä ja metaania. Ihmisen rakentama infrastruktuuri kärsii ikiroudan sulaessa mittavia vahinkoja arktisilla alueilla. Vaarassa ovat myös rannikkoekosysteemit, kuten erittän runsaslajiset kelppimetsät, joille viimeistään kahden asteen lämpeneminen on suuri riski. Trooppisten vesien koralliriutoile kohtalokasta voisi olla jo puolitoista astetta. Keski-Eurooppa voi jäädä ilman jäätiköitä Vuoristojäätiköiden hupenemisella on niin ikään vakavia seurauksia. Raportin mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofeihin ja veden saantiin liittyvät riskit ovat jo kasvaneet. Jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen lisää lumi- ja maanvyöryjä sekä tulvia. Makean veden määrä ja laatu muuttuvat kaukanakin vuoristojäätiköistä, mikä voi vesihuollon lisäksi vaikuttaa esimerkiksi vesivoimaan. Keski-Euroopassa jäätiköt voivat hävitä kokonaan vielä tällä vuosisadalla. Mittavia sopeutumistoimia tarvitaan joka tapauksessa Päästöjen mittava vähentäminen ja entistä laajemmat sopeutumistoimet ovat molemmat välttämättömiä. – Jos vähennämme päästöjä nopeasti, seuraukset ihmisille ja elinkeinoilla ovat edelleen haastavia, mutta mahdollisesti paremmin hallittavissa, Hoesung Lee painottaa. Toistaiseksi ei näytä hyvältä. Maanantaina julkaistu johtavien ilmastotieteellisten organisaatioiden raportti kertoi, että päästöt jatkavat kasvuaan, eikä käännöstä laskusuuntaan ole näkyvissä ainakaan ennen vuotta 2030. Pariisin sopimuksessa annettuja ehdollisiakin sitoumuksia pitäisi tiukentaa kolminkertaisiksi, jotta lämpeneminen pysyisi alle kahdessa asteessa. Mittavia sopeutumistoimia tarvitaankin joka tapauksessa. Oleellisessa roolissa on myös ekosysteemeistä huolehtiminen, sillä se lisää lajien mahdollisuutta sopeutua ihmisen aiheuttamiin muutoksiin. Rannikkovaltioita odottavat valtavat investoinnit esimerkiksi tulvasuojeluun. Kaikissa tapauksissa sekään ei välttämättä riitä, vaan asutusta on siirrettävä kauemmas rannikosta. Raportti korostaa, että ihmisten sopeutumismahdollisuudet eri puolilla maailmaa riippuvat erityisesti käytössä olevista resursseista. Niinpä koulutus, tutkimus, avoin tieto sekä sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo on ymmärrettävä tärkeiksi ilmastotoimiksi.