Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kirjasyksyyn rävähtää iso yllätys: Väinö Linnan muistelmat ilmestyvät Panu Rajalan toimittamina – teksti perustuu arkistossa säilyneisiin kymmenien tuntien haastattelunauhoituksiin

Väino Linnan 100-vuotisjuhlavuosi saa yllätyskäänteen. Marraskuun alussa ilmestyy teos, jossa kirjailija itse muistelee elämäänsä ja työtään. Kirjan nimi on Päivä on tehnyt kierroksensa – Väinö Linna muistelee . Kirjan toimittaa kirjailija Panu Rajala ja kustantaa Siltala. Väinö Linna (1920–1992) ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän kävi läpi elämänsä vaiheita kymmenien tuntien haastatteluissa, jotka akateemikko Pertti Virtaranta tallensi nauhalle. Nauhoitukset ovat sittemmin levänneet puolen vuosisadan ajan Kotimaisten kielten keskuksen arkistossa. Muutamat tutkijat ovat tutustuneet materiaaliin, mutta nyt Linnan muistelukset nousevat ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoon. – Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta, Panu Rajala luonnehtii. Tulevassa kirjassa Linna kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan – lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta. Teksti on Rajalan luonnehdinnan mukaan aitoa ja kaihtelematonta tilitystä. Avoimuus selittyy sillä, ettei haastatteluita ollut alun perin tarkoitettu julkisuuteen. – Mukana on huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousu Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen. Haastatteluissa käydään luonnollisesti läpi myös Pohjantähti -trilogian synty. Sekin, miten ponnistukset käyvät yli Linnan voimien, kirjailija uupuu ja sairastuu, luomistyö pysähtyy. – Linna kertoo kouriintuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Paljon uutta ja ennen tuntematonta tulee esiin kiihkeän itseoppineen kirjailijan elämästä, Rajala sanoo. – Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin. Rajalan mielestä Linnan muistot johdattavat yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat arvokkaita viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. – Linna oli äärimmäisen ankara itselleen. Hänen kutsumustietoutensa ja tinkimätön taistelunsa olkoon kannustavana esikuvana jälkeen tuleville. Murretta ja rönsyjä Panu Rajala kertoo tehneensä toimitustyötä kesän mittaan suuren innoituksen vallassa. Hänen pitkään työhistoriaansa mahtuu yksi hieman samankaltainen urakka. Neljä vuosikymmentä sitten Rajala litteroi Ritva Haavikon tekemät Mika Waltarin haastattelut kirjaksi Mika Waltari – Kirjailijan muistelmia . – Kahdella kirjailijalla on iso ero. Waltari puhui valmista, punnittua, mietteliästä tekstiä. Sen saattoi kirjoittaa semmoisenaan. Linnan kanssa on ollut enemmän työtä, Panu Rajala kertoo. – Linna harhailee, rönsyilee, pätkii lauseita ja puhuu vahvan murteellisesti. Linnan puheen saattaminen yleiskieliseen muotoon on vienyt aikaa. – Halusin kuitenkin säilyttää murteellisen pohjan, jotta lukija kuulisi Väinö Linnan oman äänen.