Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Hyytävä heinäkuu vaihtuu helteisiin – räjähtääkö sinileväpommi keskelle lomakautta?

Sinileväpommi voi poksahtaa äkisti keskellä suosituinta lomakautta. Kylmien pohjoisvirtausten vuoksi heinäkuun alkupuoli oli poikkeuksellisen viileä aina etelärannikkoa myöden. Jäämeren tuliaisina on riittänyt myös reippaita tuulia varsinkin merellä. Hyytävällä säällä on puolensa: järvillä sinilevähaittaa on selvästi vähemmän kuin tavallisesti tähän aikaan. Merialueilla laajat sinileväkukinnat ilmaantuvat yleensäkin vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, mutta silti sinilevätilanne nyt monien mielestä tavallista rauhallisempi. Ilmatieteen laitos ennustaa eteläiseen Suomeen helteitä viimeistään ensi viikon lopulle, eikä levää sekoittava tuulikaan enää puhise aiempaan malliin. Tilanne vesissä voi muuttua jopa räjähdysmäisesti. Vielä on vaisua Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila huomauttaa, että heinäkuun alkupuoli ei ole ollut yhtä kylmä sitten vuoden 1996. – Epävakainen, viileä ja tuulinen sää on estänyt toistaiseksi laajojen pintakukintojen syntymisen meidän merialueillamme, hän vahvistaa. Sisävesillä tilanne ei yleisesti ottaen ole sen kummempi. – Tähän saakka sinilevää on tavattu järvillä melko vähän, toki yksittäisillä järvillä sitä on ollut runsaastikin, summaa ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Sykestä. Paikallisia eroja on myös rannikolla, jossa yksittäiset vesialueet ovat jopa poikkeuksellisen sinileväisiä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että pitkään samasta suunnasta puhaltanut tuuli on puskenut sinilevää lahtien pohjukoihin. Muutos voi tulla äkkiä Alkukesällä Syke arvioi kauden leväkukintojen riskin Suomenlahdella ja Saaristomeren eteläosissa huomattavaksi. Pohjanlahdella riski määriteltiin kohtuulliseksi kutakuinkin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajan korkeudelle. Tätä pohjoisempana riski oli vähäinen. Knuuttila huomauttaa, että arvio on samaa luokkaa kuin viime kesänä. Tuolloin monilla alueilla muodostui voimakkaita pintakukintoja, ja kokonaisuus oli pahin vähintään vuosikausiin. Pinnan alla ei ole ollut elotonta nytkään. Ravinteiden ruokkimaa sinilevää on "valmiina" massakukintoihin, jos sää muuttuu. – Sinilevää on tällä hetkellä runsaasti veteen sekoittuneena, vahvistaa tutkija Sirpa Lehtinen Sykestä. Levät voivat nousta pintaan ja muodostaa lauttoja nopeastikin, jopa päivässä tai parissa. – Viime viikonloppuna oli hieman heikkotuulisempaa ja silloin alkoi heti muodostua pintakukintaa ainakin keskiselle Suomenlahdelle. Paikoin levää oli jo runsaasti rannoillakin, Knuuttila toteaa. Päätyvätkö massiiviset, avovesialueella syntyneet lautat rannoille, riippuu sekin tuulista. Järvissä on eroja Sisävesillä kesän leväriskiä ei pystytä kokonaisuutena samalla tavalla arvioimaan. – Jokainen järvi on oma tapauksensa, Järvinen sanoo. Sinileväriskiin vaikuttavat muun muassa järvien koko syvyyssuhteet, lämpökerrostuneisuus, ravinnepitoisuusja –kuormitus sekä kalaston ja muun eliöstön rakenne. – Jos sää lämpenee ja on tyyntä, se mahdollistaa vedessä olevien sinilevien kertymisen pintakukinnoiksi niissä järvissä, joissa sinilevää on vesipatsaassa runsaammin, eli yleensä rehevämmissä järvissä. Vedet ovat vielä viileitä Paitsi pintakukintoja, lisää lämpötilan nousu myös levien kasvua. Pintavesi on järvissä monta astetta viileämpää kuin keskimäärin tähän aikaan. Etelä- ja Keski-Suomessa lukemat ovat tyypillisesti korkeintaan 18 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainussa pari astetta vähemmän. Lapissa ollaan monilla järvillä vasta 15 asteessa. Uimarien tavoin sinilevätkin runsastuvat järvissä usein vasta vesien lämmettyä lähemmäs 20 astetta. Meriveden pintalämpötila vaihtelee puolestaan vielä 11 ja 17 asteen välillä. Syke julkaisee katsauksensa sinilevätilanteesta iltapäivällä.