Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Uutuuskirja syventää kuvaa Mauno Koivistosta

Kirjat Merkillinen Mauno. Toimittaneet Seppo Lindblom ja Pekka Korpinen. Otava 2019. 329 sivua. Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti syväluotaavan sosiologian väitöskirjan Sosiaaliset suhteet Turun satamassa (1956, Turun yliopisto) lisäksi kymmenkunta kirjaa ajattelustaan ja elämästään. Hänestä ovat myös muut kirjoittaneet ja ilmeisesti tulevat kirjoittamaan. Nyt on neljäntoista tunnetun vaikuttajan voimin syntynyt Koivistosta monipuolinen ja informatiivinen kokoomateos Merkillinen Mauno . Useimmat kirjoittajista ovat työskennelleet jossain vaiheessa hänen alaisinaan tai yhteistyökumppaneinaan. Monet ovat voineet nojautua hänen muistelmakirjoihinsa. Koivisto oli lähtöisin turkulaisesta uskonnollisesta ja isänmaallisesta kodista. Vakavamielinen isä oli luterilaisen kirkon jäsen, joka kuitenkin kävi myös eri uskonsuuntien kokouksissa. Aikaisin kuollut äiti, kanttorin tytär, lienee ollut luonteeltaan iloisempi, mistä voi osaltaan juontua Koiviston luontainen huumorintaju. Piispa Eero Huovinen , Koiviston ystävä, käsittelee artikkelissaan viisaasti tämän uskonelämää. Koivisto osoitti isänmaallisuutensa jo nuorena rintamamiehenä. Torjuntataistelujen kesänä 1944 hän kirjoitti isälleen: "Parhaani yritän, ettei kansamme orjuuteen joutuisi". Koiviston tietä sotamiehestä ylipäälliköksi selvittää hänen adjutanttinaan toiminut Juhani Kaskeala asiantuntevassa artikkelissaan, jossa heijastuu laajemminkin maanpuolustuksen kehitys. Sodasta selvittyään Koivisto syventyi arkityönsä ohella opintoihin: kymmenessä vuodessa hän ponnisti kansakoulupohjalta filosofian tohtoriksi. Koiviston tieteellistä ajattelua erittelee alan mies dosentti Tapio Bergholm . Kansleri Heikki Koskella on artikkelissaan Mauno Koiviston karisma monia osuvia havaintoja paljon puhutusta aiheesta. Hän ryydittää eloisaa tekstiään omilla kokemuksillaan, joihin kuuluu muun muassa Koiviston käynti 1985 Porin jazzfestivaaleilla. Jaakko Kalelan ja Paavo Lipposen artikkelit ovat ytimekkyydessään erinomaisia yhteenvetoja Suomen viime vuosikymmenien poliittisesta historiasta. Merkillinen Mauno on mielenkiintoinen ja muutenkin ansiokas teos, joka syventää monin tavoin kuvaa yhdestä Suomen historian merkittävästä tekijästä.