Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tasan 50 vuotta sitten ihminen lähti kävelylle kuuhun – ”Kaljaveikko” Eero näki raketin laukaisun omin silmin ja tuli samana vuonna uskoon

Puolisen miljoonaa ihmistä oli pakkautunut pienelle alueelle seuraamaan historiallista hetkeä. Sitä odotti Yhdysvaltojen Floridassa sijaitsevan Kennedy Space Centerin liepeillä myös 19-vuotias Eero Kavasto . – Ylen toimittajat Pasi Rutanen ja Jussi Himanka taisivat olla itseni lisäksi niitä harvoja suomalaisia, jotka olivat päässeet tuona historiallisena päivänä moottoritielle noin viiden kilometrin päähän Saturnus 5 -kantoraketista, hän arvelee. Kun Neil Armstrongin , Michael Collinsin ja Edwin "Buzz" Aldrinin miehittämä Apollo 11 laukaistiin hehkuvassa kaasu- ja liekkipilvessä kohti Kuuta, Kavaston ja muiden läsnäolijoiden lisäksi tapahtumaa seurasivat myös noin 600 miljoonaa televisiokatsojaa eri puolilla maailmaa. Raketista irtosi vajaat neljä minuuttia lähdön jälkeen ensimmäinen vaihe. Apollo 11:n astronauteilla oli edessään ensimmäinen puolisko vajaan 800 000 kilometrin matkaurakastaan avaruudessa. – Mahtavan jylyn saattelema raketti oli paljain silmin nähtävissä muutaman kymmenen sekunnin verran. Ne hetket jäivät ikuisesti mieleeni, Kavasto sanoo. Armstrong ja Aldrin laskeutuivat 20. heinäkuuta Kuuhun ja tekivät sen jälkeen ihmiskunnan ensimmäisen kuukävelyn. Collins jäi komentomoduuliin, jonka nimi oli Eagle. Sattuman kauppaa Kavasto oli tuona kesänä floridalaisen tuttavaperheensä vieraana Yhdysvalloissa. Perheen Steve -poika oli käynyt edellisvuonna Suomessa vaihto-oppilaana. Kavasto pääsi seuraamaan Apollo-ohjelman viidennen miehitetyn avaruuslennon starttia sattumalta. – Sain onnekseni kutsulipun tähän harvinaiseen tilaisuuteen, kun Kentin perhe lähti heinäkuussa toiselle puolelle niemimaata Cape Canaveraliin todistamaan ihmisen ensimmäistä kuulentoa. Sillä oli hänen mukaansa valtava vaikutus amerikkalaisiin. Maassa tunnettiin suurta ylpeyttä ja yhteenkuuluvaisuutta, ja maailmanrauhankin koettiin olevan lähempänä kuin aikaisemmin. – Mutta amerikkalaiset palasivat pian maan pinnalle astronauttien mukana ja alkoi arki, joka tuskin oli muuttunut entisestä. Kaljaveikosta kirkkoherra Eero Kavasto sanoo "syntyneensä hyvin nuorena" 70 vuotta sitten. Karjalohjan ja Naantalin kautta Kavastot päätyivät Saloon, mistä perheen Sulo -isä vuokrasi kaupungin nimeä kantaneen hotelli-ravintolan. – Olin tottunut näkemään viinaa joka paikassa ravintolassamme, ja ryhdyin itsekin ryystämään sitä kaksin käsin, Kavasto kuvaa. Käänne hänen elämässään tapahtui juuri vaihto-oppilasvuonna Yhdysvalloissa 1969, jolloin hän suostui lähtemään isäntäperheensä kanssa hengelliselle Camp Farthest Out -leirille. – Olin Salossa suosittu kaljaveikko, joka paukahti salolaisten tuttujen ja tuntemattomien suureksi ällistykseksi uskoon kolme päivää ennen paluulentoani Suomeen. Hänen mukaansa tämä tapahtui "pystymetsästä, täysin odottamatta ja pyytämättä". – Aluksi kieltäydyin leirille lähdöstä, koska halusin säilyttää Floridan rusketukseni ja briljeerata sillä kavereilleni Salossa. Jumala kuitenkin muutti suunnitelmani. Porissa nykyisin asuva, mutta salolaisena edelleen itseään pitävä Eero Kavasto vietti 1970 välivuoden ja toimi portieerina isänsä yöravintolassa. Narikasta hän päätyi lopulta saarnatuoliin. Neljän tyttären isä toimi 32 vuotta Kullaan seurakunnan kirkkoherrana.