Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Suomella on viisi yleisurheilijaa, joilla on realistinen mahdollisuus taistella pistesijoista MM-kisoissa

Suomen menestyshistoria yleisurheilun MM-kisoista 2010-luvulta on seuraava: 2011 Daegu: 0 mitalia, 0 pistesijaa. 2013 Moskova: 1 hopea, lisäksi 1 pistesija. 2015 Peking: 1 pronssi, lisäksi 2 pistesijaa 2017 Lontoo: 0 mitalia, 1 pistesija. Vajaan neljän kuukauden kuluttua MM-kisat alkavat Qatarissa. Mitä on lupa odottaa tänä vuonna? Vuonna 2017 Suomen kisajoukkueessa oli 12 urheilijaa. SUL:n valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkolan odottaa, että vähintään samankokoinen joukkue lähtisi kisoihin myös tällä kertaa. – 12–15 urheilijaa on odotusarvo, Niemi-Nikkola arvioi. Kisoihin valittiin jo kevättalvella kolmiloikkaajat Kristiina Mäkelä ja Simo Lipsanen sekä kävelijät Aku Partanen ja Jarkko Kinnunen . Heidän lisäkseen MM-kisojen tulosrajan ovat rikkoneet maratoonarit Annemari Hyryläinen ja Alisa Vainio sekä kävelijä Tiia Kuikka . Käytännössä vain loukkaantuminen voi estää heidän kisamatkansa. Seuraavina jonossa ovat keihäänheittäjät Oliver Helander , Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen sekä estejuoksija Topi Raitanen , jotka normaalikunnossa rikkovat MM-kisarajan. Helander ja Raitanen ovat avanneet ulkoratakauden, mutta avauskisassa molemmat jäivät vielä niukasti MM-rajasta. Pari edellistä kautta loukkaantumisista kärsinyt Ruuskanen aloittaa kilpailukautensa näillä näkymin 6. kesäkuuta ja viime kesänä jalkaleikkauksessa ollut Pitkämäki aikaisintaan juhannuksena. Mikä on heidän terveystilanteensa ja nykykuntonsa? – Terolla jalka kestää jo, mutta täysvauhtisissa heitoissa rytmi ja hermotus vaativat vielä vähän hakemista. Fyysinen suorituskyky on kuitenkin jo lähelle niitä tasoja kuin aiemminkin. – Antti on heittänyt harjoituksissa eri välineitä – palloa, kuulaa, keihästä – yhtä paljon kuin parhaina vuosinaan. Käsi on kunnossa, Niemi-Nikkola tietää. Naisten pika-aidoissa MM-raja on 12,98. Se on saavutettavissa ainakin Nooralota Nezirillä ja Reetta Hurskeella . Nezirin ennätys 12,81 on vuodelta 2016 ja viime vuonnakin hän kellotti 12,86. Hurskeen ennätys on 13,11. 31-vuotias Annimari Korte juoksi viime kesänä ennätyksekseen 13,14. Kisajoukkueeseen voi päästä, vaikkei rikkoisi MM-rajaa. Jos rajan rikkoneita urheilijoita ei ole maailmassa tarpeeksi, kansainvälinen liitto (IAAF) kutsuu rankingin perusteella seuraavaksi parhaita urheilijoita. – Monen lajin kohdalla näin tapahtuu. MM-rajat ovat todella kovat, melkein finaalitasoa. – Jos tällaisia kutsuja suomalaisurheilijoille esitetään, otamme paikan vastaan, Niemi-Nikkola linjaa. Edellä lueteltujen neljäntoista lisäksi on pieni joukko suomalaisurheilijoita, joille MM-paikka on onnistuessaan saavutettavissa. Niemi-Nikkolan papereissa MM-potentiaalia omaavien urheilijoiden kokonaismäärä on 20 plus. Hän ei halua spekuloida nimillä, mutta muistuttaa, että viime kesän tulosten tuijottamisen lisäksi on olemassa nuoria urheilijoita, joihin liittyy odotusarvo kehityksestä. Tähän ryhmään voi laskea esimerkiksi korkeushyppääjät Ella Junnilan , 20, ja Jessica Kähärän , 17. Molemmat ovat hypänneet jo tänä vuonna 190. Se tuskin on heidän maksiminsa. Junnila hyppäsi viime kesänä ennätyksekseen 192. MM-raja on 194. Miesten pika-aidoissa MM-raja 13,46. Elmo Lakan viime kesänä aitoma ennätys on 13,60. Hallikaudella hän selviytyi EM-finaaliin ja paransi 60 metrin aidoissa ennätystään 11 sadasosasekunnilla. Jos terveyspuolella ei tule takapakkia, on realistista odottaa Lakalta 13,50 alistusta tänä kesänä. Suomen Urheiluliitto ei ole asettanut vielä tavoitteita MM-kisoihin. Edellisissä MM-kisoissa Suomi on saavuttanut aina 0–1 mitalia ja lisäksi 0–2 pistesijaa. Ei ole kohtuullista olettaa, että tulos olisi tänä vuonna merkittävästi parempi. Realistisimmat menestymismahdollisuudet ovat keihäsmiehillä ja kolmiloikkaajilla. Juoksumatkoilla maailman taso on suomalaisille liikaa. – Keihäässä tulostaso on ollut maailmalla toistaiseksi maltillinen. Mitä enemmän meillä on kuponkeja sisällä (urheilijoita kisoissa), sitä paremmat mahdollisuudet meillä on menestyä, Niemi-Nikkola muotoilee. Kristiina Mäkelä loikki viime kesänä ennätyksekseen 14,31 ja hallikaudella hän pani vielä seitsemän senttiä paremmaksi. Jos Mäkelä yltää MM-kisoissa ennätystasolleen tai hyvin lähelle sitä, ovat sijoitukset 4.–8. haarukassa. Kaksi vuotta sitten neljäs sija irtosi tuloksella 14,42. Simo Lipsasen suoritukset ovat ailahdelleet. Hallikaudella paras tulos oli 16,98. Ulkoratojen ennätys on kahden vuoden takaa, 17,14. 16,90–17,00 tuloksella ollaan lähes varmasti pistesijoilla. Vuonna 2017 MM-pronssiin riitti 17,19. 100 m: 10,10 / 11,24. 200 m: 20,40 / 23,02. 400 m: 45,30 / 51,80. 800 m: 1.45,80 / 2.00,60. 1500 m: 3.36,00 / 4.06,50. 5000 m: 13.22,50 / 15.22,00. 10000 m: 27.40 / 31.50. Maraton: 2.16 / 2.37. 3000 m ej.: 8.29 / 9.40. Pika-aidat: 13,46 / 12,98. 400 m aidat: 49,30 / 56,00. Korkeus: 230 / 194. Seiväs: 571 / 456. Pituus: 817 / 672. Kolmiloikka: 16,95 / 14,20. Kuula: 20,70 / 18,00. Kiekko: 65,00 / 61,20. Moukari: 76,00 / 71,00. Keihäs: 83,00 / 61,50. 10- / 7-ottelu: 8200 / 6300. 20 km kävely: 1.22.30 / 1.33.30. 50 km kävely: 3.59.00 / 4.30.00. 4 x 100 m: MM-viestien (juostiin 11.–12.5.) 10 parasta + 6 tilastojen perusteella. 4 x 400 m: MM-viestien (juostiin 11.–12.5.) 12 parasta + 4 tilastojen perusteella. Laji: miesten tulosraja / naisten tulosraja. MM-kisoihin voi päästä rankingin perusteella, vaikkei rikkoisi MM-rajaa.