Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Perustuslakivaliokunta äänesti kansanedustaja Mäenpään syytesuojasta – puheenjohtaja Ojala-Niemelä: "Kysymys ei politisoitunut"

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti keskiviikkona esittää, että eduskunta antaa suostumuksensa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) asettamiseen syytteeseen tämän eduskunnassa pitämästä puheesta. Siinä Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Valiokunta teki ratkaisunsa äänin 12–5. Päätökseen liittyy vastalause, jonka mukaan syytelupaa ei pitäisi puoltaa. Vastalauseen jättivät valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen sekä kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman. Valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ei yhtynyt vastalauseeseen. Oikeudellisesti vaikea kysymys Perustuslakivaliokunta pyrkii yleensä yksimielisiin ratkaisuihin ilman puoluepolitiikkaa. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi, ettei hän nytkään allekirjoita näkemystä asian politisoitumisesta. – Tämä oli aidosti vaikea oikeudellinen kysymys, sillä punnintaa oli asian molemmilta puolilta toiselle. Olisi ihan relevantisti voinut päätyä kumpaan johtopäätökseen tahansa, kuten edustajat tekivätkin, Ojala-Niemelä sanoi. Myöskään Wille Rydman ei katsonut kysymyksen politisoituneen. – Vaikka Mäenpään puheenvuoro ei täyttänyt vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen kriteeriä, sitä ei voinut myöskään ehkä pitää suorasanaisena kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Mahdollinen kiihottaminen muodostui assosiatiivisen yhteyden kautta. – Silloin ei voida mielestämme katsoa, etteivätkö eduskunnan sisäiset kurinpitomenettelyt, joihin oli ryhdytty (puhuttelu), olisi tässä tapauksessa riittäviä, Rydman sanoi. Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunnan enemmistö näki ehkä vähemmistöä suoraviivaisemmin Mäenpään puheen sisällön. – Kun ihmisiä vertaa eläimiin ja kasveihin, niin se on ihmisarvon alentamista ja loukkaamista, Ojala-Niemelä sanoi. Hän sanoi, ettei rasistisilla ja muukalaisvihamielisillä ilmaisuilla pitäisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa. – Ne loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat oikeusvaltion periaatteita ja demokratian vakautta. Historiallinen päätös Valiokunnan päätös syyteluvan puoltamisesta oli historiallinen, sillä vastaavaa asiaa ei ole tullut koskaan aiemmin eduskunnan käsittelyyn nykyisen, vuonna 2000 voimaan tullee perustuslain aikana. Perustuslaki takaa kansanedustajalle laajan puheoikeuden eduskunnassa. Lain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden takia vain, jos viisi kuudesosaa kansanedustajista antaa siihen suostumuksen. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi tammikuussa eduskunnalta suostumista asettaa Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron perusteella. Mäenpää käsitteli viime vuoden kesäkuussa eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa ensin turvapaikanhakijoita. Puheenvuoronsa päätteeksi hän sanoi, että hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus, jonka mukaan vieraslajien torjuntaa tehostetaan. – Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa, hän sanoi. Mäenpään puheenvuorosta tehtiin neljä rikosilmoitusta. Poliisi totesi esitutkinnan tehtyään, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle. Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Lupaa haettiin aluksi "sammutetuin lyhdyin" Valtakunnansyyttäjä Toiviainen totesi syytelupapyynnössään, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksen syytteen nostoon, se ei vielä tarkoita sitä, että hän asettaisi Mäenpään syytteeseen. Tämä herätti kysymyksen siitä, miksi valtakunnansyyttäjä hakee eduskunnalta syytelupaa siinäkin tapauksessa, että hän jättäisi syytteen nostamatta. Perustuslakivaliokunta linjasi helmikuussa, että se haluaa valtakunnansyyttäjän ilmoittavan etukäteen, aikooko hän syyttää Mäenpäätä, jos saa eduskunnalta syyteluvan. Hän ilmoitti aikovansa syyttää. Syytelupaa ei ole tulossa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi jo viime kesänä, että puolueen kansanedustajat tulevat estämään valtakunnansyyttäjän hakeman syyteluvan myöntämisen. Puolueen kansanedustajien määrä riittää siihen. Perussuomalaisilla on nyt eduskuntaryhmässään 38 kansanedustajaa. Perustuslakivaliokunta antaa kannanottonsa syytelupapyyntöön mietintönä eduskunnan täysistunnolle. Täysistunto äänestää sen jälkeen syyteluvasta. Jos syytelupaa ei tule, valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kertonut tekevänsä päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella. Juttua täydennetty Ojala-Niemelän ja Rydmanin kommenteilla kello 14.34.