Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Raumalla Suomen suurin merimetsoyhdyskunta – Porin Enäjärvellä ensimmäinen sisävesiyhdyskunta

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kokoamien lintulaskentatilastojen mukaan Suomen rannikkoalueen merimetsokanta on säilynyt ennallansa ja vakiintunut. Päättyvällä pesimäkaudella merimetsojen pesiä laskettiin 25 760. Suomen suurin merimetsoyhdyskunta pesii Raumalla. Pesimäkaudella kolmella luodolla oli yhteensä 3 600 pesää ja pääosa niistä sataman naapurissa Vähä- ja Iso-Järviluodolla. Rauman saarten yhdyskunnan pesämäärä kasvoi noin 1 500:lla. Tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta pitää kasvua poikkeuksellisena, eikä kasvun tekijöille ole löydetty pitäviä selityksiä. Merimetsojen tämän vuoden pesimäkauden erikoisuus on Porin Enäjärvelle asettunut yhdyskunta. – Se on ensimmäinen sisävesistössä onnistunut pesintä Suomella. Enäjärvellä laskettiin noin 60 pesää, Rusanen kertoo. Enäjärvelle asettumisen syinä saattavat olla lyhyet lentomatkat merialueelle, josta merimetsot kalastavat ravintonsa. Sisäjärvi saattoi valikoitua uudeksi pesintäpaikaksi, koska merikotkia ei lentele alueella hankkimassa ravintoaan. Merikotka pitää aisoissa Merimetsokannan alueelliset ja paikalliset vaihtelut pesinnässä ovat suuria. Pohjanlahdella ja Selkämerellä merimetsokanta on edelleen kasvanut. Kokonaisuudessaan Pohjanlahden kanta kasvoi kymmenen prosenttia ja pesiä oli noin 12 200. Selkämerellä kanta kasvoi 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suhteellisesti voimakkainta pesimäkannan lisäys oli Perämerellä, jossa pesämäärä kasvoi 70 prosenttia. Muilla merialueilla eli Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Merenkurkun alueella kanta pieneni. Tutkija Pekka Rusasen mukaan merkittävimmin pesimäyhdyskuntiin vaikuttaa merikotka, joka verottaa poikastuottoa suurissakin yhdyskunnissa. Syken pesimäkatsauksessa mainitaan esimerkkinä Merenkurkun pitkäaikaisin, lähes 20-vuotias yhdyskunta Uudessakaarlepyyssä. Yhdyskunta ei onnistunut kasvattamaan poikasia lentokykyisiksi miltei ollenkaan. Enimmillään pesimäluodolla havaittiin ruokailemassa yli 30 merikotkaa. Merikotkan saalistus vaikuttaa myös pesimäyhdyskuntien sijoittumiseen ja pesintätapaan. Ympäristökeskuksen arvio on, että pesinnät painottuvat enenemässä määrin sisäsaaristoon ja metsäpesintöjen osuus kasvaa. Esimerkkeinä ovat Rauman Järviluotojen yhdyskunta, jonka lähinaapureina ovat satama, telakka ja suurteollisuus sekä Porin Enäjärvi, jossa pesintä on sisämaan suojassa. Pekka Rusanen toteaa, että toinen merimetsojen pesintään vaikuttava tekijä on ihmisen toiminta, joko luvallinen tai luvaton Pesimäkauden yksi suurimmista laittomista tuhoista todettiin Suomenlahdelta Pyhtään ja Haminan kolmelta puuttomalta luodolta. Niiltä tuhottiin yli 400 munapesää. Seurauksena oli pesinnän siirtyminen sisäsaaristoon metsäisille luodoille lähemmäs mökkiasutusta. Laskennassa havaittiin kymmenen yhdyskunnan tyhjentyneen ja uusia todettiin 11, joista yksi sijaitsee Porin Enäjärvellä. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Juttua päivitetty ja täydennetty torstaina 6.8. kello 15.