Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Valtio omistaa viinatehdasta ja lentoyhtiötä, mutta miksi? Ex-kansliapäällikkö: "En oikein ymmärrä, miten valtion perustehtäviin voi kuulua viinan keitto"

Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa syntyi tällä viikolla railoja puolueiden välille valtion omaisuutta koskevien aikeiden takia. Neuvotteluissa jouduttiin maanantaina pitämään hengähdystauko, koska vasemmistoliitto ei purematta niellyt suurten väylähankkeiden rahoittamista sillä, että myydään valtion omaisuutta. Neuvottelutauko jäi lyhyeksi, ja neuvottelut jatkuivat tiistaina. Samalla railo kuitenkin herätti kysymyksen siitä, mitä myytäväksi kelpaavaa omaisuutta valtiolla oikein on. Valtio omistaa 17 pörssiyhtiötä Valtiolla on mittava kiinteistö- ja maaomaisuus, mutta usein julkisuudessa valtion omaisuudella viitataan erityisesti valtion yhtiöomistuksiin. Kaikkiaan Suomella on omistuksia yli 60 yhtiössä. Näistä pörssiyhtiöitä on 17, ja useiden yhtiöiden omistuksia hallinnoi valtion sijoitusyhtiö Solidium. Maanantain päätöskurssilla laskettuna Solidiumin osakesalkun arvo oli yli 7,3 miljardia euroa. Suomen valtio omistaa tällä hetkellä suoraan energiayhtiö Nestettä, Fortumia sekä Finnairia. Yli 50 prosentin omaisuus valtiolla on Fortumista ja Finnairista. Näiden lisäksi valtiolla on noin 36 prosentin omistus alkoholiyhtiö Altiassa. Altia-omistus siirrettiin helmikuussa valtion täysin omistamaan kehitysyhtiöön Vakeen. Kaikkein arvokkaimmat ovat nimenomaan Nesteen ja Fortumin omistukset. Markkinoita nopeammasta kurssinoususta nauttinut Neste on arvoltaan noussut niin, että valtion runsaan 44 prosentin omistus on alkuviikon markkina-arvolla yli 10 miljardia euroa. Fortum-omistuksen arvo on puolestaan 8,6 miljardia. Useassa yhtiössä eduskunta on määrittänyt omistusosuudet, joiden alle valtio ei mene. Osaa omistetaan huoltovarmuussyistä Valtiolle on joidenkin yhtiöiden osalta määritetty strateginen intressi, joiden vuoksi se on yhtiössä mukana. Näin on varsinkin monen listaamattoman yhtiön osalta, kuten valtion täysin omistamalla lentokenttäyhtiöllä Finavialla tai jäänmurtopalveluita tuottavalla Arctialla. Fortumissa ja Nesteessä valtio on esimerkiksi mukana turvatakseen sähkön ja polttoaineen tuotannon, myös poikkeusoloissa. Altiassa sen sijaan ei strategista intressiä ole. Altia oli historiallisesti osa samaa yhtiötä, joka omisti Alko-myymälät. 1990-luvulla Altia kuitenkin erotettiin omaksi yhtiökseen mutta jäi valtion omistukseen. Yhtiö listattiin Helsingin pörssiin viime vuonna. – En oikein ymmärrä, miten valtion perustehtäviin voi kuulua viinan keitto, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö ja pitkäaikainen budjettivirkamies Erkki Virtanen . Virtanen arvioi, että huoltovarmuus ei edellyttäisi sitä, että valtion tarvitsisi olla kaikissa yhtiöissä suurin omistaja. Hän myös toteaa, että suuri osa valtion omistamista yhtiöistä voisi olla "kauppatavaraa", nykyisistä strategisista intresseistä huolimatta. Monen yhtiön markkina-arvo on kuitenkin pieni, kun niitä suhteuttaa valtiontalouteen. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnair on Virtasen mukaan sellainen, joka saattaa jonain päivänä joutua itselleen suuremman kumppanin. – Mitään huoltovarmuuteen tai ideologiaan liittyviä syitä ei voi olla sille, että omistetaan lentoyhtiötä, sanoo Virtanen. Vaakakupissa tuotot Myyntivoittojen vaakakupissa painavat kuitenkin osakkeista jo saatavat osinkotulot. Valtio sai viime vuonna osinkotuottoja ja pääoman palautuksia kaikista yhtiöistä noin 1,4 miljardia euroa. Potista valtaosa tuli pörssiyhtiöistä. Omaisuuden myyntiä voi Virtasen mukaan arvioida myös siitä näkökulmasta, saako samalla rahalla muualle sijoitettuna yhtä hyvää tuottoa. Vertailuksi: jos valtio möisi Altia-omistuksensa, saisi se tiistain markkinahinnalla runsaat 94 miljoonaa euroa. Toisaalta yhtiö maksoi osinkoa valtiolle liki 5 miljoonaa euroa viime vuonna. Tuotto voisi kuitenkin Virtasen mukaan olla lisäarvoa yhteiskunnalle, ei pelkkiä euroja valtion kirstuun. – Missä tuotto on paras, ja kenelle se menee? Osinkotuotto menee valtiolle, mutta [väylähankkeiden] liikennemäärät tuottavat kansantalouteen kasvua, joka menee muualle kuin valtion budjettiin. Vähän vaikeita laskuharjoituksia. Suomen valtio omistaa suoraan kolmea Helsingin pörssissä listattua yhtiötä. Muut omistukset ovat valtion 100-prosenttisesti omistamien kehitysyhtiö Vaken ja sijoitusyhtiö Solidiumin hallinnoimia. Yhtiö, valtion osuus ja osuuden arvo Altia: 36,24%, 94,56 miljoonaa euroa (Vaken alaisuudessa omistus) Finnair: 55,81%, 479,15 miljoonaa euroa Fortum: 50,76%, 8,613 miljardia euroa Neste: 44,27%, 10,862 miljardia euroa Solidiumin kautta valtio omistaa vähemmistöosakkaana seuraavia yhtiöitä: Elisa, Kemira, Konecranes, Metso, Nokia, Nokian Renkaat, Outokumpu, Outotec, Sampo, SSAB, Stora Enso, Tieto ja Valmet. Solidium-omistuksista arvokkain on 9,98 prosentin osuus Samposta, jonka arvo on 2,174 miljardia euroa. Osakesalkun kokonaisarvo on noin 7,33 miljardia euroa. Arvot perustuvat maanantain 20.5.2019 päätöshintatietoihin. Lähde: Valtioneuvoston kanslia