Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Talousasiantuntijat ennustavat: tuleva hallitus rikkoo vaalilupauksia – Työllisyysastetta ei voi nostaa entistä vauhtia, tulonsiirtojen lisäämiseen ei ole varaa

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen: Verotuksella entistä suurempi rooli "Eduskuntavaalien tuloksella on selvä vaikutus talouspolitiikan keinoihin ja verotuksen painopisteeseen. Puolueet jakavat varsin yhtenäisesti tavoitteen nostaa työllisyysastetta. Selvä siirtymä vasemmalle vaikuttaa varmasti keinoihin, joilla tavoitteisiin pyritään. Verotuksella on nyt selkeästi suurempi rooli kuin oikeistopuolueilla tai vanhalla hallituksella. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tulevan hallituksen on leikattava julkisia menoja tai kiristettävä veroja ainakin kahden miljardin euron verran. On todennäköistä, että vihreät ovat hallituksessa, ja ilmastoteemat ja siihen liittyvät toimet saavat kohtalaisen suuren roolin. Sekin varmaan näkyy verotuksen painopisteessä. Politiikan viitoituksissa on hyvä varautua siihen, mitä tehdään, jos talous jonkin verran notkahtaa. Matalasuhdanne tulee vientimarkkinoilta. Vientisektorilla kustannuskilpailukyky ei ole parantunut niin paljon kuin edellisen hallituskauden alussa toivottiin. Meillä on tälläkin hetkellä alijäämäinen ulkomaankauppa, joten yritysten kustannuskysymykset nousevat esille. Mikäli matkan varrella käydään matalasuhdanteessa, ei pitäisi alkaa kasata uusia kustannuksia elinkeinoelämälle, etteivät paineet tule suuremmiksi." Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich: Näemme jälleen yksityiskohtaisen hallitusohjelman "Hallitustunnusteluihin lähtevän sdp:n mahdollisuudet pitää kiinni vaalilupauksistaan ovat nyt heikommat kuin siinä tapauksessa, että puolue olisi ollut vaalien selvä ykkönen. Joudutaan tekemään aika paljon kompromisseja, että hallitus saadaan pystyyn. Sdp:n ehdottamia pysyviä menolisäyksiä pitäisi pyrkiä tällaisessa epävarmassa talousympäristössä välttämään. Jo lähtötilanteessa valtiontalous on selkeästi alijäämäinen. Talouskasvu on vähintään hitaampaa, ja jopa taantuma voi olla kulman takana tämän vaalikauden aikana. Vauhti, jolla työllisyysastetta voidaan nostaa, ei voi olla se, jota edellinen hallitus pystyi pitämään. Olemme lähellä niin sanottua rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tarvitaan käytännön rakenneuudistuksia, jotta saadaan uusia ihmisiä työmarkkinoille tai työllistettyä jäljellä olevia työttömiä. Työllisyysasteen nosto tulee olemaan huomattavasti haastavampaa kuin edellisen hallituksen aikana. Suomalaiset ovat tottuneet kompromisseihin hallitusneuvotteluissa. Lopputulos on aina jonkinlainen koalitiohallitus, ja puolueet voivat sanoa, että emme voineet pitää kaikkia vaalilupauksia, koska emme voineet päättää niistä yksin. Äänestäjän kannalta tämä on harmittava tosiasia. Tämä painaa nyt entistä enemmän, koska tällaista vaalitulosta ei ole ollut koskaan aiemmin. Ei ole suuria puolueita, vaan keskisuuria. Näemme vaikeat hallitusneuvottelut ja suuria kompromisseja. Koska hallitukseen tulee hyvin erilaisia puolueita, tullaan näkemään jälleen hyvin yksityiskohtainen hallitusohjelma, koska puolueet eivät luota toisiinsa siinä, mitä jatko tulee tuomaan mukanaan. Kaikki on kirjoitettava hallitusohjelmaan." Työeläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander: Jakovaraa ei ole "Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat. Olipa kombinaatio mikä tahansa, on vaikeaa yhdistää puolueiden tavoitteet vaatimattomiin talouden näkymiin. Joudutaan palaamaan valtiovarainministeriön kestävyysarvioon, joka kertoo, ettei jakovaraa ole. Näyttää siltä että talouskasvu jää alkavalla vaalikaudella hitaaksi. Mitään romahdusta ei onneksi kukaan lupaile, mutta kasvu on yhden ja kahden prosentin välillä. Se tarkoittaa, ettei rahaa oikein löydy uusiin menokohteisiin. Kaikilla tulevilla hallituspuolueilla oli isoja toivomuksia. On perusteltu vaatimus, että vanhustenhoito pitää saada kuntoon, mutta se maksaa äkkiä satoja miljoonia tai miljardin. Pitäisi myös nopeuttaa hoitoon pääsyä, ja vasemmisto-oppositiopuolueet toivoivat parannusta perusturvaetuuksiin. Sekin on monella tapaa hyvä ajatus, mutta maksaa äkkiä lähemmäs miljardin. Hävittäjäkonekaupat pitäisi saada käyntiin, ja kokoomuksella oli isoja toiveita veronalennuksista. Nekin voisivat olla hyviä, koska työn verotus on aika ankaraa. Näiden yhdisteleminen on tosi hankalaa, ja valtiovarainministeriö sanoo, ettei näistä mihinkään ole rahaa, älkää tehkö mitään. Puolueiden on vaikeaa tuottaa äänestäjille pettymyksiä, koska vaalitulos kertoi, että äänestäjät olivat pettyneitä hallitukseen ehkä juuri siksi, että se teki leikkauksia etuuspuolella." Aktian pääekonomisti Heidi Schauman: Työmarkkina-asioissa tehdään kipeitä ratkaisuja "Näyttää todennäköiseltä, että tulisi sini-punahallitus, jossa ovat sdp, kokoomus, vihreät ja rkp. Toinen vaihtoehto on, että EU-puheenjohtajuuteen mennään heinäkuussa ilman hallitusta ja käydään Ruotsin tietä, jossa kukaan ei oikein pysty päättämään mistään. Jos hallitus muodostuu, uskoisin, että perhevapaauudistus on mahdollinen, kun katsotaan neljän suurimman puolueen uudistusohjelmia. On helppo yhteinen linjaus lisätä isien kiintiöitä ja tehdä radikaaleja muutoksia vanhempainvapaajärjestelmään. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin. Nyt on pohdittava, miten siihen päästään. Se ei tule olemaan helppoa. Jokaisella puolueella on niin sanottuja kynnyskysymyksiä. Jos vaikkapa sdp ja kokoomus neuvottelisivat työmarkkinauudistuksista, aktiivimallista luopuminen nostetaan neuvotteluun. Työmarkkina-asioista kaikilla puolueilla on omia näkemyksiä. Puolueet voivat löytää yhteisen ratkaisun, koska ovat tietoisia siitä, että kipeitä ratkaisuja pitää tehdä. Työpaikat eivät synny ainoastaan luomalla kannustimia työntekijöille, vaan pitää myös varmistaa, että työnantajat ovat valmiita palkkaamaan. Laskelmia ei voi tehdä siihen perustuen, että kaikki jatkuu hyvin. Julkisen talouden kestävyys on kaiken ytimessä: miten kalibroidaan politiikkaa niin, että se on myös pitkässä juoksussa kestävää ja tämän päivän nuoret eivät saa velkapommia." Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki: "Perussuomalaiset saivat todennäköisesti ääniä myös niiltä, jotka suhtautuvat epäillen vihreisiin ajatuksiin Suomen tiukentuvasta ilmastopolitiikasta ja metsäteollisuuden ajamisesta ahtaammalle. Maa- ja metsätalouden voi kuitenkin ajatella kärsineen tappion, sillä perussuomalaiset tuskin pääsee merkittävällä tavalla vaikuttamaan hallituksen talouspolitiikkaan ja keskustan kannatus romahti. Voittaneet puolueet voivat ajaa edellistä hallitusta selkeämpää kaupunkipolitiikkaa. Vaaliohjelmissa korostettiin satsauksia tutkimukseen, koulutukseen ja infrastruktuuriin. Näitä voi pitää tärkeinä talouden kasvupotentiaalin ja vetovoimaisuuden lisäämisen kannalta. Varhaiskasvatus saanee lisää vastuuta ja resursseja. Työperäisen maahanmuuton määrän lisääminen saattaa myös yhdistää muita puolueita kuin perussuomalaisia. Kilpailukykyinen verotus on jo hankalampi asia, vaikka ikääntyvät eurooppalaiset maat kilpailevat yhteismarkkinoilla osaavasta työvoimasta ja yrityksistä. Suuret puolueet voisivat myös päästä yhteisymmärrykseen sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta pienin askelin perustulon suuntaan, mutta turvan mitoituksesta ja vastikkeellisuudesta onkin jo paljon vaikeampi sopia. Puolueet haluaisivat tukeutua tiukasti arvopohjaansa, mutta käytännössä joudutaan myymään useita vaalilupauksia hallitusneuvotteluissa. Työmarkkinakysymykset taitavat olla hallitusneuvotteluiden iso haaste, jos vasemmisto haluaa lähteä kumoamaan aktiivimallia ja paikallinen sopiminen ei etene. Finanssipolitiikka todennäköisesti nytkähtää löysempään suuntaan ja verotus kiristyy ainakin haittaverojen osalta. Rajallinen finanssipolitiikan liikkumavara julkisten menojen lisäyksen suuntaan kannattaisi säästää heikompaan hetkeen. Taloudessa ei ole jakovaraa merkittävään tulonsiirtojen lisäämiseen."