Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Asiakas Porin kotihoidosta: tekemisiä ei ehditä miettiä eikä jatkuvuutta ole – ”Muutama on pitänyt hyvänä ideana esimerkiksi aamukäynnille tullessaan herättää minut räväyttämällä kattovalo päälle sanaakaan sanomatta”

Muutama viikko sitten Satakunnan Kansa kertoi Porin kotihoidon saaneen asiakastyytyväisyyskyselyssä arvosanaksi 8,7. Tämä hiukan yllätti ainakin minut. Olen ollut kotihoidon asiakas nyt hieman alle vuoden ja tänä aikana olen saanut nähdä niin paljon ongelmia, että niille olisi aika jonkun jo tehdä jotain. Ei minun takiani, vaan niiden, jotka eivät uskalla asioista sanoa ja niiden, jotka eivät ongelmia edes sairauksistaan johtuen huomaa. Luonani käy kotihoito kahdesti vuorokaudessa joka päivä, ja sekä aamun että illan käynnillä on noin viisi tehtävää asiaa. Ei mitään suuria ja aikaa vieviä hommia, kuten aterioiden lämmittämistä tai tiskaamista, vaan esimerkiksi vesimukin täyttämistä, tukisukkien pukemista ja pyörätuolin lataukseen laittamista. Nuo tehtävät ovat hoitajilla sähköisessä järjestelmässä ylhäällä, lisäksi seinälläni on listaus niistä, ja joka huoneessa on vielä erillisiä muistilappuja (esimerkiksi jääkaapin ovessa muistutus vesipullon täyttämisestä). Näistä huolimatta edelleenkin muutamina päivinä joka viikko vähintään yksi tehtävä unohtuu, jos en joka ainoalla käynnillä erikseen muista pyytää jokaista asiaa tekemään. Ja vaikka pyytäisin, se saatetaan silti tehdä "hiukan sinne päin", eli tuoda vaikka vettä vain puoli mukillista kokonaisen sijaan, jolloin en saa kaikkia lääkkeitä otettua. Useimmiten pärjään kyllä siitä huolimatta, minulla on päivisin myös henkilökohtainen avustaja ja muistini toimii, mutta kyllä usein säälin mielessäni dementoituneita vanhuksia. Kuinkahan usein näiden kohdalla unohtuu vaikka ruoan lämmittäminen tai lääkkeiden antaminen? He kun eivät välttämättä osaa niitä edes pyytää. On jo itsessään aika kuormittavaa, että kotonani kulkee joka päivä ihmisiä tekemässä työtään, mutta vielä enemmän kuormittaa se, että hoitajien vaihtuvuus on suurta, joka aamu ja ilta on jaksettava ohjeistaa, kun on juuri herännyt tai juuri nukahtamaisillaan, ja tosiaan sama ihminen äärimmäisen harvoin on vuorossa edes kahtena peräkkäisenä päivänä. (Tämän suhteen hoitopalaverin jälkeen alkuvuodesta onneksi hiukan tilanne omalla kohdallani parani, syksyn aikana luonani kävi varmaan 60 eri ihmistä - tuolloin oli kyllä vielä yöpartiokin mukana.) Lomasijaisille ja näiden vaihtuvuudelle kaupunki tuskin voi mitään, ja ymmärrän kyllä työn kuormittavuuden, raskasta on varmasti hoitajillekin mennä aina uuteen paikkaan ja koittaa muistaa kaikki tarvittava, mutta voitaisiinko vaikka siirtymäaikoihin laittaa edes muutama minuutti lisää, jotta asiakkaan tiedot edes ehdittäisiin lukea? En kaipaa rupatteluseuraa, eli olen hyvin tyytyväinen ilman mitään seuranpitohetkiä, riittää kun luonani autetaan asioissa, joissa apua tarvitsen ja varmaan saadaan muutama minuutti säästettyä siihen, että seuraavan mummon luona voidaan viipyä hetki pitempään, mutta tuohon ohjeistamiseen olen todella väsynyt. Olen miettinyt kotihoitoa varten kuvakorttikansionkin hankkimista, jotta seinälle voisi laittaa sopivat kuvakortit tehtävistä... Suurin osa luonani nyt kevään aikana käyneistä hoitajista on kyllä ollut oikein mukavia, vain muutama on pitänyt hyvänä ideana esimerkiksi aamukäynnille tullessaan herättää minut räväyttämällä kattovalo päälle sanaakaan sanomatta, suurin osa soittaa ovikelloa ja huutaa "hei" tai "kotihoito" ovesta tullessaan. En siis sinänsä hoitajia tilanteesta syytä, vaan enemmänkin aikapainetta, sitä, ettei ehditä miettiä ja tarkistaa tekemisiä, ja toisaalta työlistan suunnittelijoita, jotka eivät mahdollista samojen hoitajien käymistä samoissa paikoissa, jolloin asiat sujuisivat rutiinilla ja nopeamminkin. Hoitajien tehtäviin vanhusten kohdalla kuuluu myös näiden terveydentilan seuraaminen, mutta se on aika mahdoton tehtävä, kun mitään jatkuvuutta ei ole, vaan sama hoitaja saattaa tavata vanhuksen vaikkapa vain kuukauden tai parin viikon välein. Väitän, että yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jo sillä, jos hoitajien työhyvinvointiin kiinnitettäisiin huomiota ja listat laadittaisiin niin, että samat hoitajat kävisivät samoissa paikoissa. Sairauslomat (hoitajien) ja sairaalajaksot (asiakkaiden) vähenisivät ja homma toimisi inhimillisemmin kaikkien kannalta.