Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ammattikouluille sysätään vastuuta syrjäytymisvaarassa olevien poikien pelastamisesta

Oulun seudun ammattiopiston rehtorin Jarmo Paloniemen mukaan 10 prosenttia ammattikoulun aloittavista pojista ei osaa kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea. Paloniemi esitti arvionsa Ylen haastattelussa kesällä. Vaikka kysymyksessä oli yksittäisen opetusalalla työskentelevän asiantuntijan esittämä arvio, ei fakta, kommentti oli pysäyttävä. Hallitus esittää lakimuutosta oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen. Kohdentuvatko 16–18-vuotiaiden koulutukseen tehtävät kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisäpanostukset optimaalisesti vai pitäisikö satsaukset suunnata ongelmien juurisyihin? Jos peruskoulun päättänyt nuori ei osaa kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea, on jotain mennyt pahasti pieleen jo pitkään. Kun puhuu kokeneiden opettajien kanssa heidän työstään, jossain vaiheessa keskustelua esiin nousee aina sanapari "vanhemmuus hukassa". Tukea eivät tarvitse vain lapset, vaan myös heidän vanhempansa. Apua tarvitseville lapsiperheille pitää olla mahdollisuus koulun ja sosiaalitoimen hallintorajat ylittävään tukeen varhaisen puuttumisen periaatteella. Tilanne on sama kuin auton sivuluisussa: ajoissa tehty pienikin korjausliike voi vielä pelastaa tilanteen. Työelämässä puhutaan nykyään johtamistaitojen ohella alaistaidoista. Alaistaidoille ei ole olemassa yhtä ja oikeaa määritelmää, mutta sen voi kiteyttää vaikkapa näin: Kysymys on asenteesta työntekoon, kyvystä ymmärtää yrityksen tavoitteet sekä oma rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hyvät alaistaidot ovat vastuunkantoa, yhteistyökykyä ja pyrkimystä luoda hyvää tunnelmaa työpaikalle. Hyvässä vanhemmuudessa on kysymys täsmälleen samoista taidoista. 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista kolmen vuoden välein mittaavassa kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa Suomi on menestynyt aina hyvin. Tuoreimmissa, vuoden 2018 oppimistuloksissa oli kuitenkin yksi huomioitava uusi piirre: perhetaustan ja sukupuolen vaikutus lukutaitoon on kasvanut. Ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen kuilu on venynyt lukutaidossa selvästi. Poikien ja tyttöjen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. 63 prosenttia pojista ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko. Syrjäytymisvaarassa olevien poikien pelastaminen voi olla ammattikouluille liian iso pala purtavaksi.