Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Migri jakoi virheellistä tietoa turvapaikanhakijoiden työoikeudesta – moittii lakimuutosta mutkikkaaksi ja hankalasti tulkittavaksi

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta kesäkuun alussa muuttanut ulkomaalaislain muutos on ollut sen verran mutkikas ja hankalasti tulkittava, että Maahanmuuttovirasto (Migri) jakoi asiasta virheellistä tietoa. Virasto poisti verkkosivuiltaan vanhat tiedotteet ja julkaisi keskiviikkona korjaustiedotteen, jotta virheellinen tieto ei sekoita asiakkaita ja työnantajia enää enempää. – Aikaisemmissa tiedotteissa annettiin ymmärtää, että tämä koskisi taannehtivasti henkilöitä, joilla on ollut työnteko-oikeus aikaisemmin, ja oikeus olisi päättynyt tähän, mutta näin ei ole. Henkilöllä, jolla on ollut työnteko-oikeus toukokuun viimeisenä päivänä, on ollut se myös seuraavana päivänä. Oikeus ei ole katkennut kenelläkään pelkästään lain voimaantulon takia, Migrin oikeuspalveluluiden tulosalueen johtaja Jaakko Reinikainen kertoo. Verkkosivujen lisäksi virheellinen tieto oli työnantajien puhelinpalvelussa, josta voi tarkistaa, onko hakijalla työnteko-oikeus. – Siinä oli parin päivän aika, jolloin sieltä mahdollisesti annettiin virheellistä tietoa. Korjaustiedotteessa Migri moittii lakimuutosta mutkikkaaksi. Lain tulkinta on ollut niin haastavaa, että siitä on keskusteltu normaalia enemmän Migrin sisällä sekä sisäministeriön kanssa. – Me katsomme, että tämä laki on hieman epätäsmällinen. Se voisi olla parempi, jos siinä olisi tarkemmin kerrottu, että miten se koskee aikaisempia hakijoita. Keskustelua on käyty muun muassa sisäministeriön kanssa ja nyt on päädytty viimein tähän ratkaisuun, Reinikainen toteaa ja jatkaa, että epäselvyyden selventäneen tulkinnan jälkeen laki on selvä eikä sitä tarvitse muuttaa. Reinikainen ei osaa sanoa, miten epätäsmällisyys pääsi läpi, vaikka lakimuutosta käytiin läpi ja siitä keskusteltiin valmisteluvaiheessa. Toisaalta hän muistuttaa, että lainsäädäntöön liittyy tulkinnallisuutta ja niin on tässäkin tapauksessa. Niin ikään osa käytännön vaikutuksista on sellaisia, että ne paljastuvat vasta käytännössä. Reinikainen ei ota kantaa siihen, ovatko tulkintahankaluuksia aiheuttavat lakimuutokset tyypillisiä tapauksia. – Tietysti lainsoveltajana toivotaan, että lait ja lakimuutokset olisivat aina sen verran selkeitä, että meidän olisi niitä helppo soveltaa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen toteaa, että lainsäädännössä sattuu välillä tulkintaongelmia. – Vaikea sanoa, missä siinä on ongelma. Aina ei pysty kaikkea ennakoimaan, kun lakia säädetään. Lausunnonantajatkaan eivät huomaa kaikkea. Sitten ne tulevat käytännössä ilmi vähän niin kuin uudessa tietokoneohjelmassa. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut tietysti hyvä, jos tämä olisi selkeytetty, mutta kenellekään ei tullut mieleen, että tästä tulee epäselvyyttä, Koponen kommentoi. Samalla hän korostaa, että epäselvyyksiä voidaan korjata ja niistä voidaan oppia vastaisuuden varalle. Nyt laki luetaan ennen kesäkuun alkua (1.6.) turvapaikkahakemuksen jättäneen hakijan kohdalta niin, että jos hänellä on ollut työnteko-oikeus toukokuun viimeisenä päivänä, oikeus on jatkunut ja jatkuu ennallaan siihen saakka, kun hakija saa täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen eli kun hänet voidaan lain mukaan poistaa maasta. Jos hakijalla on ollut työnteko-oikeus toukokuun viimeisenä päivänä, ja hän on saanut täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen ennen kesäkuun ensimmäistä päivää, työnteko-oikeus päättyy siihen, kun päätös on lainvoimainen. Jos työnteko-oikeus ei ollut alkanut vielä toukokuun viimeisenä päivänä, oikeus alkaa kolmen kuukauden jälkeen hakemuksen jättämisestä, jos hakijalla on voimassa oleva matkustusasiakirja, tai kuuden kuukauden jälkeen, jos matkustusasiakirjaa ei ole. Jos hakija saa oleskeluluvan jollakin perusteella, hakijan työnteko-oikeus päättyy ja sen jälkeen mahdollinen työnteko-oikeus perustuu oleskelulupaan. Kesäkuun alun (1.6.) tai sen jälkeen turvapaikkahakemuksen jättäneen hakijan työnteko-oikeus alkaa kolmen kuukauden jälkeen hakemuksen jättämisestä, jos hakijalla on voimassa oleva matkustusasiakirja, tai kuuden kuukauden jälkeen, jos matkustusasiakirjaa ei ole. Jos hakija tekee uusintahakemuksen, määräajat alkavat alusta eli työnteko-oikeus katkeaa kolmen tai kuuden kuukauden ajaksi. Työnteko-oikeus päättyy, kun maastapoistamispäätös on täytäntöönpanokelpoinen eli kun hakija voidaan lain mukaan poistaa maasta. Jos hakija saa oleskeluluvan jollakin perusteella, hakijan työnteko-oikeus päättyy ja sen jälkeen mahdollinen työnteko-oikeus perustuu oleskelulupaan. Käytännössä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen turvapaikanhakijan työnteko-oikeus lakkaa entistä aikaisemmin. Ennen muutosta oikeus päättyi vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Aikaisemmin työskentelyä sai jatkaa suoraan uuden hakemuksen tekemisen myötä, mutta lakimuutoksella jokaisen uuden hakemuksen kohdalla alkaa uusi kolmen tai kuuden kuukauden "karenssi".