Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kaupunki on suunnannäyttäjä taiteeseen ja kulttuuriin – yhden alan ei pitäisi jatkuvasti joutua perustelemaan olemassaoloaan

Mitä Poriin kuuluu nyt? No, ainakin sellaista, että muutamien taidelaitosten lopettamisesta on ollut puhetta. Vaikka tilanne on juuri nyt haastava taloudellisesti, eikö ole todella lyhytnäköistä lakkauttaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tarpeellisia sivistyslaitoksia? Kaupunki on selkäranka, joka tunnistaa kaupunkilaisten tarpeet ja pyytämättä tarjoaa palveluita asukkaidensa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin hyväksi. Kaupunki on suunnannäyttäjä; kun panostamme taiteeseen ja kulttuuriin, viestimme niiden tärkeydestä asukkaille ja kannustamme ylläpitämään huolta henkisestä hyvinvoinnista, jota taide tunnetusti edesauttaa. Samoin viestimme luovan alan toimijoille, että heidän työllään on merkitystä myös, ja etenkin, vaikeina aikoina. Kuten nyt. Sivistystoimen tehtävänä on tarjota palveluita veronmaksajille. Ei se tehtävä mihinkään katoa, vaikka ajat ovat haastavat. Päinvastoin; tällaisina aikoina kulttuurin merkitys korostuu. Esimerkkejä kulttuurin nostamisesta yhtä tärkeäksi vetovoimatekijäksi kuin talous, opetus ja työllisyys, löytyy maailmalta vaikka kuinka, mutta yksi vaikuttavimmista on Ranskan Lyon, jossa kulttuuri on koko kaupunkipolitiikan ydin. On järjetöntä edes yrittää selittää lyhyesti mihin taidetta, kulttuuria ja sivistystä tarvitaan. Vaikka taide on itseisarvo sinällään, toimii se siltana ihmisten välillä. Humaaniset arvot auttavat ymmärtämään toisia ihmisiä, ympäröivää maailmaa ja itseämme paremmin. Kun meillä on hyvä olla itsemme kanssa ja löydämme ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan, kohtelemme heitä inhimillisemmin. Tämä taas ehkäisee syrjintää ja auttaa omaa henkistä hyvinvointia. Mitä tulee kaupungin kilpailukykyyn; tulevaisuuden haasteita ratkaistaan ja innovaatioita kehitetään yhdistämällä tiedettä ja humaanisia arvoja. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan monialaisuus tulee olemaan entistä isompi osa suomalaista koulutusta. Olemmeko valmiita romuttamaan sitä kulttuuriperintöä, jota porilaiset Maire Gullichsen ja Jyrki Kangas sinnikkäästi rakensivat vuosikymmeniä Poriin, ja jota nykyiset kulttuuritoimijat ylläpitävät? Sivistyksen heikentäminen on selvä karhunpalvelus koko kaupungille. On raskasta, että yksi ala joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan ja muistuttamaan sen tärkeydestä. Eikö taiteen ja sivistyksen arvostus ole vielä juurtunut meihin? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Tai voidaan, katsotaan parin vuoden päästä kaupungin mielenterveystilannetta ja kasvavaa asiakaskuntaa terveyskeskuksissa. Katsotaan tilastoja matkailussa tai poismuutossa. Jatkoksi voisi keskustella jälkikasvumme näkökulmasta: miten kuvittelemme saavamme heidät pysymään Porissa, kun elämystaloutta, yhteisöllisyyttä ja liberaaleja arvoja arvostavat nuoret eivät löydä paikkaansa hiljentyvässä kaupungissa? He kaipaavat elävyyttä ja sisältöä arkeensa, ja sitähän löytyy kivenheiton päästä naapurikaupungeista samalla, kun Porin keskusta ja kadut hiljenevät. Kenelle teemme tätä kaupunkia? Meillä on vastuu luoda hyvä alusta elämään ja vahvistaa kaupungin itsetuntoa ylläpitämällä keskeisiä hyvinvoinnin rakenteita. Ismo Läntinen Porin kaupunginvaltuutettu (ps.), sivistyslautakunnan jäsen