Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Suomi on mallimaa – Muista maista poiketen ydinjätehuoltojärjestelmän rakentamista ei jätetä tulevien sukupolvien murheeksi

Eurajoen Olkiluodossa vierailevat ulkomaalaiset ihmettelevät aidosti suomalaista tapaa hoitaa ydinvoimaan liittyviä periaatteellisia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Ydinvoimateollisuuden ja energia-alan päätöksenteon edustajien ihmetys kohdistuu mutkattomaan ja suoraviivaiseen asioiden ja ratkaisujen etenemiseen. Ydinsähköyhtiöiden yhteinen, käytetyn ydinpolttoaineen loppuhuollosta vastaava Posiva Oy ilmoitti Onkalo-loppusijoituslaitoksen rakentamisesta käyttövalmiuteen ja loppusijoitustoiminnan käynnistämisestä vuoden 2025 tienoilla. Merkittävä askel ja huomattava investointi korkea-aktiivisen uraanipolttoaineen säilömisessä Olkiluodon kallioon otettiin vastaan viileällä tyyneydellä kuten Satakunnassa tapaa olla. Suomi ja Posiva ovat avaamassa ensimmäisenä maailmassa latua käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Satakuntalaisittain ja talouden kannalta on myönteistä, että Olkiluodossa jatkuvat isot investoinnit. Viiden lähivuoden investoinnit Onkaloon ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Maailmalla ydinvoimaa ja -teknologiaa käyttävissä maissa jätehuollon ratkaisut ovat olleet vuosikymmeniä odotuslistalla ja jahkailtavana. Poliittisten päätösten tekeminen sijoituspaikoista on vaikeaa, sillä ydinjätteillä on kolkko kaiku ja ydinvoima jakaa ymmärrettävästi mielipiteitä. Kalliiden järjestelmien rahoituskin on monissa ydinvaltioissa järjestämättä. Muista maista poiketen Suomessa on lailla säädetty ydinvoimatuottajille vastuu hoitaa jätteensä turvallisesti sekä velvollisuus varata rahoitus ydinjätehuollon kustannuksiin. Valtion hallinnassa olevassa ydinjätehuoltorahastossa oli vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan 2,65 miljardia euroa tähän asti kertyneiden ydinjätteiden loppuhuoltoon. Varat kerätään sähkön hinnassa. Suomalainen ydinjätehuollon järjestelmä ja tiukka viranomaisvalvonta kelpaavat malliksi maailmalle, ja Posivan osaamista onkin saatu myydyksi vientiinkin. Tärkeintä on, että ydinsähkön tuotannosta kertyvät säteilevät jätteet hoidetaan tinkimättömän huolellisesti loppuun saakka. Kupari-teräskapseleihin pakatut polttoaine-elementit loppusijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen kallioon monien leviämisesteiden taakse. Posivan mukaan järjestelmä on suunniteltu pitämään radioaktiiviset aineet poissa jopa satoja tuhansia vuosia elollisesta luonnosta. Tänä aikana säteilytaso laskee ympäristölle vaarattomaksi. Muista ydinvoimamaista poiketen Suomessa ydinjätehuoltojärjestelmän rakentamista ei jätetä tulevien sukupolvien murheeksi.