Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Rauma tavoittelee kasvu-uraa – merellinen asuminen ja satama-teollisuusalue täkyinä

Alenevan väestökehityksen oikaiseminen sekä elinkeinopohjan vahvistaminen ovat tavoitteena Rauman uudessa yleiskaavassa, jonka tähtäinvuosi on 2030. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavauudistuksen, jota on valmisteltu noin vuosikymmen ja viimeisintä vaihetta vuodesta 2016. Yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisten asemakaavojen laadintaa. Kaupunkialueen maankäyttö- ja liikenneväylävarauksissa on vahva painotus meren suuntaan, joiden avulla toivotaan Rauman houkuttelevuuden paranevan. Avauksina on uusia merellisiä asuinalueita, joilta olisi kulkuyhteys kanavien kautta merelle sekä sataman ja teollisuuden aluelaajennus Järviluodon alueelle. Rauman asukasmäärä on vajonnut vuodesta 1990 alkaen. Alenema lähti noin 42 000 asukkaasta ja on nyt noin lukemassa 39 600. Pitkän ajan kaavasuunnittelussa on tavoite päästä takaisin yli 40 000 asukkaan väestöön. Perusvireenä yleiskaavassa on tiivistävä rakentaminen sen sijaan, että esimerkiksi asumiselle, kaupan toimialalle tai yritystoiminnalle osoitettaisiin laajoja uusia aluevarauksia. Kaupunginvaltuustossa yleiskaava herätti muutaman kysymyksen. Ainoan puheenvuoron päätösvaiheessa käytti Miika Rantanen (vas.). Hän kritisoi Telakkaranta-suunnitelmaa ja etenkin kanavan mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä todennäköisiä korkeita kustannuksia. Kanavien äärelle hahmotellut Telakkarannan ja Vanha-Lahden uudet asuinalueet herättivät yleiskaavan suunnitteluvaiheessa yleisön enimmän mielenkiinnon - ja muistutuksissa jo vastustustakin. Telakkaranta on Kompinlahden ja Poroholman välille kaavailtu noin 550 asukkaan kaupunkiasuinalue, joka sivuaa Petäjäksen viher- ja huvila-aluetta sekä Pidesluodon länsireunaa. Vanha-Lahden alueelle on suunniteltu kanavajatketta Salinkedonlahdelta. Vanha-Lahden kanava-alueen molemmin puolin on hahmoteltu pientaloja noin 500 asukkaalle. Merellistä asumista on tarjolla myös Kanalin varressa noin 500 asukkaalle. Muistutuksissa tiedettiin jo epäillä Telakkarannan kanavan vaikuttavan haitallisesti Otanlahden ja Syväraumanlahden vedenlaatuun sekä vaikuttavan haitallisesti Petäjäksen luontoarvoihin ja huvilakulttuurialueeseen. Yleiskaavassa on linjattu myös uusia alueita asuinrakentamiseen maaseudulla ja kyläalueilla. Niiden suunnittelu järjestetään osayleiskaavoilla kuten tähänkin asti. Uutena asuinaluevarauksena on pientaloalue Lapin kirkonkylän länsipuolella. Uusille asuinaluevarauksille mahtuu asuntoja yhteensä noin 4 500 asukkaalle. Sataman ja mahdollisesti teollisen toiminnan laajentamiseen yleiskaavassa on osoitettu 100 hehtaarin laajennusalue Järviluodon saaresta ja sen lähivesille. Järviluotoon on osoitettu rautatie- ja tieyhteysvaraukset Sampaanalanlahden kautta. Vaihtoehtoisena teollisuus- ja yritysalueen laajennussuuntana on Koillinen teollisuusalue valtateiden 8 ja 12 välillä. Järviluodon uusien liikenneyhteyksien lisäksi kaupunkialueen liikennekuormaa vähentäisi valtatie 12:n ja Kodisjoentien välille rakennettava Kaakkoisväylä. Tavoite: asukasluvun nostaminen 40 225 asukkaaseen, nyt noin 39 600. Asuinaluevaraukset: Uusia alueita ja asuntoja noin 4 500 asukkaalle, joista noin 4 000 asemakaavoitetulle kaupunkialueelle. Kaupan palveluille uutta lisätilaa noin 57 000 kerrosneliömetriä. Nyt yhteensä noin 160  000 kerrosneliömetriä. Satamalle ja teollisuudelle laajennusalue Järviluodon saareen, noin 100 hehtaaria sekä lisäaluevaraus. Yritysalueet Koillisväylän alueelle 600 000 kerrosneliömetriä ja Susivuori-Tiilivuoren alueelle 100 000 kerrosneliömetriä.