Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tällainen on hallituksen toimintasuunnitelma toisen aallon ehkäisemiseksi: sairaanhoitopiirien rooli korostuu, koko maata koskevat laajat rajoitukset viimeinen keino – ”Tilanne voi muuttua nopeasti”

Hallitus käsitteli torstaina toimintasuunnitelmaa, joka toimii ohjeena hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Toimintasuunnitelmasta kertoivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sekä THL:n johtaja Mika Salminen . Kiurun mukaan toimintasuunnitelman tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti estää koronaviruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojata erityisesti riskiryhmään kuuluvia. Toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen. Perustaso vastaa Suomen keskikesän tilannetta Kiurun sanoin näihin aikoihin saakka. Perustason vaiheessa Kiurun mukaan korostuvat hygieniasuositukset, paikalliset viranomaistoimet sekä materiaalinen varautuminen. – Vaikka olemme yhä perustasolla, tilanne voi muuttua nopeasti erityisesti suurien tartuntaryppäiden takia, Kiuru sanoo. Kiihtymisvaiheessa alueellinen tartuntojen ilmaantuvuusluku nousee 10–25 tartuntaan 100 000 asukasta kohti. Tällöin korostuvat paikalliset ja alueelliset tartuntaketjut, joiden lähteet ovat vielä pääosin jäljitettävissä. Sairaalahoidon tarpeisiin kyetään vielä vastaamaan ilman erityistoimia. Leviämisvaiheessa tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin siten, että ilmaantuvuus on 18–50 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän aikana. Tällöin alle puolet lähteistä on jäljitettävissä sekä sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti. Välttämättömiä lisätoimenpiteitä olisivat laajemmat ja tiukemmat suositukset ja rajoitukset sekä varautuminen hoitokapasiteetin lisäykseen. – On varauduttava siihen, että jos merkit leviämisvaiheesta kasvavat, tiukemmat alueelliset ja valtakunnalliset rajoitukset otetaan käyttöön. Rajoitukset pääosin paikallisia ja alueellisia Kaikkein tärkein kriteeri kunkin epidemian vaiheen toteamisessa on Voipio-Pulkin mukaan se, pystytäänkö tartuntaketjuja jäljittämään ja rajaamaan. – Ilmaantuvuuslukujen laajat vaihteluvälit viittaavat siihen, että numeroiden takana on paljon erilaisia tilanteita, Voipio-Pulkki sanoo. Voipio-Pulkin mukaan toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian ensimmäisen aallon jälkihoidon ja jälleenrakennuksen kanssa. Päätöksiä tehdessä toimenpiteistä huomioon otetaan taloudelliset, sosiaaliset ja epidemiologiset tekijät. Testaa, jäljitä, eristä, hoida -periaate, jonka tarkoituksena on katkaista tartuntaketjut, jatkuu. Tämän lisäksi suosituksia ja rajoituksia kohdennetaan tiloihin, tapahtumiin ja toimintoihin, joissa virus voi levitä. Voipio-Pulkin mukaan normaalilainsäädännön nojalla toimenpiteiden on oltava ensisijaisesti alueellisia ja paikallisia. – Tässäkin tapauksessa on erittäin tärkeää, että toimenpiteet ovat oikea-aikaisia, Voipio-Pulkki sanoo. – Erilaisten toimenpiteiden käyttöönoton järjestys voi olla erilainen maan eri osissa. Jatkossa sairaanhoitopiirien rooli korostuu alueellisen tilanteen arvioimisessa, siitä raportoimisessa STM:lle sekä toimenpiteistä päättämisessä. Kansliapäälliköistä koostuva koordinaatioryhmä puolestaan varmistaa, että alueelliset päätökset muodostavat valtakunnallisesti järkevän kokonaisuuden. – Ministeriö tulee antamaan sairaanhoitopiireille ohjekirjan alueellisen yhteistyöryhmän muodostamisesta. Koko väestöön kohdistuvat suositukset ovat kontakteja yleisesti vähentäviä, kuten etätyösuositus, ja viruksen tarttumismahdollisuuksia arjessa pienentäviä, kuten kasvomaskeihin ja yskimishygieniaan liittyvät suositukset. Koko väestöön kohdistuvat laajat rajoitukset ovat viimesijainen toimenpide epidemian vakavan leviämisen uhkan estämiseksi. Epidemiatilanne edelleen rauhallinen THL:n mukaan koronavirustilanne on edelleen Suomessa rauhallinen, vaikka tartuntojen määrä ja taudin ilmaantuvuus nousivat elokuun alussa kesä- ja heinäkuun alun mataliin lukemiin verrattuna. Tartunnat ovat sittemmin tasaantuneet ja pysyneet kuukauden verran suurin piirtein samalla tasolla. Elokuun viimeisellä viikolla tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 132 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla ilmoitettiin 187 tapausta. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,20 –1,30. Viimeisen kahden viikon ajanjaksolla 17.–30. elokuuta yhteenlaskettu uusien tapausten ilmaantuvuus oli 5,8 tapausta 100 000 asukasta kohden. Suomessa on todettu edelleen sekä kotoperäisiä että ulkomailta peräisin olevia tapauksia. Tartuntojen alkulähteitä on peräisin tasaisesti useista eri maista. Kotoperäisissä tapauksissa tartunnanlähde oli tiedossa arviolta yli puolessa tapauksista viikolla 35. Arvio perustuu 10 sairaanhoitopiirin antamiin tietoihin. Tiedossa on useampia joukkoaltistumisia kotimaassa. Altistumisista suuri osa liittyy vapaa-ajan viettoon. Viime viikkoina on todettu myös useita joukkoaltistumisia päiväkodeissa, kouluissa ja opiskelupaikoissa. Altistuneiden määrän selvä kasvu ei ole toistaiseksi johtanut tartunnan saaneiden määrän selvään lisääntymiseen. Salmisen nostaa esille, että kuolemantapausten määrä ei ole kasvanut merkittävästi tartuntamäärien kasvaessa. Tämä selittyy Salmisen mukaan muun muassa sillä, että testauskapasiteetti on huomattavasti korkeammalla kuin keväällä, ja lievät tapaukset havaitaan useammin. – Lisäksi nuorempi osuus väestöstä on saanut tartuntoja, ja heillä tauti on lievempi kuin ikäihmisillä. Salmisen mukaan testauskapasiteetti on tällä hetkellä 16 000.